Päivä kerrallaan ilman tupakkaa

Kun kuuntelee Liisa Koskenperän kertomusta elämästä, tekee mieli ryhtyä laulamaan.

Ja laulu olisi tietenkin Four Catsin 1960-luvun hitti: …Liisa, loistokaunokainen… Liisa… siinä vasta nainen… Liisa, sulle vertaa ei ole päällä maan…

Liisa Koskenperä on saanut ”toisen elämän”. Hän on käynyt läpi ohitusleikkauksen, hän on lopultakin lopettanut tupakoinnin ja ryhtynyt auttamaan ihmisiä, joiden hän tietää tarvitsevan apua samoissa ongelmissa kuin itsekin.

– Minulle tehtiin ohitusleikkaus vuonna 2004. Vuotta aiemmin oli tehty yhden selkänikaman jäykistys. Se oli järkyttävää aikaa, muistelee Liisa Koskenperä.

Liisa Koskenperä kertoo, kuinka hän vajosi syvään masennukseen leikkauksen jälkeen ja kuinka hän ”valmistautui kuolemaan”. Mikään ei tuntunut miltään, vaikka hän oli leikkauksen jälkeen elossa. Hän kaipasi henkisiä valopilkkuja.

– Lapsenlapseni sai minut lopulta ylös sängystä. Minä vain makasin, enkä pystynyt edes yöpukua riisumaan. Lapsi vaati mummia leikkimään, ja niin lopulta pääsin jaloilleni.

”Tunsin pakahtuvani”

Liisa Koskenperä oli tehnyt kymmenen vuotta töitä omassa yrityksessään hierojana. Sitä aiemmin hän oli työskennellyt 10 vuotta leipomon lähettämössä.

– Leipomossa alkoi itää ajatus uuden ammatin hankkimisesta ja niin kouluttauduin hierojaksi. Tuohon aikaan tunsin olevani hyvässä kunnossa, pyöräilin paljon ja vaikka tupakoin, se ei tuntunut haittaavan, Liisa Koskenperä kertoo.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Vaikka hän oli pelännyt sairastuvansa keuhkoahtaumatautiin, hän ei vielä uskonut tupakan tuomiin vaivoihin.

– Ajoin pyörällä ja tunsin pakahtuvani, henki ei kulkenut normaalisti, hän muistelee.

Kokemus pisti Liisan hakeutumaan lääkäriin. Rasituskokeet osoittivat, että sydämessä oli vikaa. Tarkemmat tutkimukset johtivat leikkaukseen, jossa tehtiin kaksi ohitusta.

Nyt Liisa Koskenperä on 58-vuotias. Hän aloitti tupakoinnin 14-vuotiaana ja poltti siitä lähtien 10–15 savuketta päivässä.

Liisa Koskenperä on Kontiolahden Sydänyhdistyksen puheenjohtaja ja nyt myös Pohjois-Karjalan Sydänpiirin hallituksessa.

”Älä vanno”

Yli neljäkymmentä vuotta tupakkaa polttanut Liisa Koskenperä on monien muiden tavoin lopettanut tupakoinnin monta kertaa. Hän myös tietää kuinka helppoa se on aloittaa uudestaan.

– Yksi kokeilusavuke riittää, ja siitä se alkaa uudelleen. Pian on toppa taskussa. Kun pirulle antaa pikkusormen, niin se on menoa.

– On elettävä omaa elämää, vaikka se ottaakin välillä koville.

Tanssia ja vertaistukea

Liisa Koskenperä liikkuu kuten aiemminkin, mutta nyt hän on löytänyt elämään myös uusia huveja.

– Käyn kaksi kertaa viikossa tanssimassa, meillä on hyvä naisporukka tästä samasta taloyhtiöstä. Viikonloppuisin kierrämme kesäisin tanssilavoja ja talvisin tanssiravintoloita. Lisäksi pyöräilen, lenkkeilen, käyn teatterissa ja elokuvissa. Kuljen kohtalon ohjaamana, hän sanoo.

Liisa Koskenperä on myös aktiivinen vertaisohjaaja. Hän on ollut mukana parissa terveysryhmässä ja vetänyt itsekin esimerkiksi työttömille suunnattua tupakasta vierottamisryhmää. Vertaisryhmätoimintaa hän pitää hyvin antoisana.

Vertaisohjaaja tukee muita tumppaajia

Liisa Koskenperä on yksi kansanterveysjärjestö Filha ry:n kouluttamista vertaisohjaajista, jotka antavat apua tupakoinnista eroon haluaville muille työttömille.

Filhan vetämässä ”Tupakka ja työttömien elämänhallinta vertaistuella” -hankkeessa ovat mukana myös muun muassa Pohjois-Karjalan työttömien yhdistysten toimintajärjestö sekä Health in Focus -hanketta hallinnoiva Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Sydänliitto toimi vuoden 2014 lopussa päättyneen Health in Focus -hankkeen partnerina.

Filha kaavailee vertaistuesta uutta tupakoinnin lopettamisen mallia koko maahan.

– Vertaistukea on käytetty menestyksellisesti esimerkiksi painonhallinnassa, mutta tupakoinnin lopettamisessa tämä on vielä uutta, sanoo projektisuunnittelija Anelma Lammi Filha ry:stä.

Pilottipaikkakuntana oli Salo. Sieltä saatiin hyviä tuloksia, sillä kolmannes ryhmäläisistä stumppasi – tai tumppasi, kuten Pohjois-Karjalassa sanotaan – tupakkansa.

Merkittävimmäksi ongelmaksi mallin eteenpäin viemisessä on noussut työttömien tavoittaminen ja ryhmän kiinnostuksen herättäminen.

Työttömyyden ja tupakoinnin mukanaan tuomat terveysongelmat kokeneena Liisa Koskenperä tietää mistä puhuu ja kuinka auttaa tupakoinnin lopettamista suunnittelevia.

– Itse onnistuin vertaistuen voimalla. Teimme naapurin kanssa sopimuksen, että lopetamme 13. päivänä tammikuuta, ja niin me teimme. Emme halunneet tehdä uudenvuoden lupausta, koske ne eivät yleensä pidä, sanoo Liisa Koskenperä.

Pentti Väistö 12.3.2015