Parantavat bakteerit elimistössämme

Pentti Huovinen on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja Turun yliopiston bakteeriopin professori. Hän kertoo, että ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita. Niiden paino on noin 1–1,5 kiloa. Se ravinto, jota syömme, ruokkii näitä biljoonia bakteereita. Syömämme ruoka vaikuttaa bakteeriston lajivalikoimaan, aineenvaihduntaan ja bakteerien toimintaan.

Ihmisen mikrobistoon kuuluu muitakin mikrobeja kuin bakteereja. Haitalliset mikrobit aiheuttavat tulehdusreaktion, kun ne tunkeutuvat ihmiseen. Tulehdusreaktio on elimistön tapa torjua haitallisia mikrobeja.

Lääketieteen kehittymisen myötä infektiotaudit ovat vähentyneet. Sen sijaan ei-tarttuvat taudit ovat lisääntyneet. Ei-tarttuvilla taudeilla tarkoitetaan tauteja, joiden aiheuttaja ei tämänhetkisen tietämyksen mukaan ole mikään mikrobi. Elimistön tulehdus on osoittautunut merkittäväksi osatekijäksi näihin tauteihin, vaikka mikään yksittäinen mikrobi ei olisikaan taudin aiheuttaja.

Ravintotottumusten muutos aiheuttaa elimistölle valintapaineita

Kun tutkimusmenetelmät kehittyvät, ymmärrys elimistön bakteeristossa tapahtuvista muutoksista kasvaa. Samaan aikaan ravintotottumuksemme muuttuvat ja altistuminen ympäristön mikrobeille vähenee. Maaseudulla syntynyt ja kasvanut lapsi altistuu huomattavasti enemmän ympäristön ja eläinten bakteereille kuin kaupungissa kasvanut lapsi, Huovinen kertoo.

Myös viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt antibioottien käyttö aiheuttaa bakteeristolle merkittävää valintapainetta. Antibiooteille herkät bakteerit kuolevat ja antibioottia sietävät bakteerit saavat enemmän tilaa.

Ihmisen suoliston bakteeristolla on tehtäviä

Ihmisen suoliston bakteeristo pilkkoo ravintomme hyväksi käytettävään muotoon, estää ei-toivottujen mikrobien toimintaa, harjoituttaa immuniteettia ja tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja ja muun muassa K-vitamiinia. Jokaisen bakteeristo on yksilöllinen, ja sitä voidaan periaatteessa käyttää ihmisen tunnistamiseen. Juuri siksi bakteeristojen yksilöllisyys haastaa bakteeriston terveysvaikutusten tutkimisen.

Huovisen mukaan suoliston bakteeriston tasapaino on jatkuvasti koetuksella. Kaikki bakteeristoon vaikuttavat tekijät horjuttavat tai vahvistavat jatkuvasti tätä tasapainoa. Tästä ei kuitenkaan tarvitse olla liikaa huolissaan, sillä varsinkin aikuisen suoliston bakteeriston muutokset ovat vähäisiä, kun ruokavalio ja elämän olosuhteet pysyvät suurin piirtein samana.

Solistoon päätyvät bakteerit kulkeutuvat sinne ravinnon mukana. Tuoreet raaka-aineet nautitaan yleensä raakana, ja kevyt huuhtelu poistaa niistä vain pienen osan bakteereista. Suurin osa näistä bakteereista kuolee mahalaukun happamassa ympäristössä.

Tulehdus limakalvolla vaikuttaa terveyteen

Limakalvoilla syntyvää tulehdustilaa kutsutaan dysbioosiksi. Tulehdustila voi syntyä missä tahansa elimistön limakalvolla, mutta suoliston alueen dysbioosi on merkityksellinen terveyden kannalta.

Terve bakteeristo muokkaa ravintoa, ruokkii tuottamillaan lyhytketjuisilla rasvahapoilla elimistön soluja ja pitää yllä normaalia immuniteettia.

Suolen bakteeristoa sekoittaa erityisesti antibioottihoidot, epäsuotuivat muutoksen ruokavalioon, infektiotaudit ja ripulitaudit. Myös ympäristöstä limakalvoille joutuvat kemikaalit ja myrkyt häiritsevät suolen bakteeristoa.

Suolen pintaa suojelee limakerros, jonka tehtävänä on tulehdusreaktion estäminen. Kun limakerros ohenee, tulehdusreaktion eli dysbioosin mahdollisuus lisääntyy.

Dysbioosi on osa elimistössä syntyvää matala-asteista tulehdustilaa, jota mitataan herkkä-CRP-nimisellä verikokeella. Herkkää CRP:tä ei käytetä yksin tulehduksen mittarina, vaan tulkintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa mittaavat kokeet. Verrattuna herkkä-CRP-tutkimukseen tavallinen CRP-tutkimus erottelee bakteeri-infektion virusinfektiosta ja seuraa esimerkiksi antibioottihoidon tehoa bakteeri-infektiossa.

Lisää kuitua ruokaan

Kuidun määrä ruuassa sanelee pitkälti suolen terveyden tason. Kuitujen terveyttä edistävä vaikutus tunnetaan, mutta se, millä mekanismilla kuidut edistävät terveyttä, on vielä epäselvää. Kansainvälinen tutkijaryhmä huomasi hiirikokeissa, että kuidun puute johti siihen, että suoliston bakteerit alkoivat puuttuvan kuidun sijasta käyttää suolen pinnalla olevaa limakerrosta ravinnokseen.

Jotta limakerros uusiutuu säännöllisesti, pitää ravinnosta saada riittävästi ja säännöllisesti kuituja. Jos ruoka ei sisällä riittävästi kuitua, sitä käyttävien bakteerien määrä vähenee. Kuidun puute johtaa myös elimistön rakenneaineiden, lyhytketjuisten rasvahappojen puutteeseen.

Bakteerit – terveydelle välttämättömiä kumppaneita

Elämäämme vaikuttaa se, minkälaiset bakteerit saamme vanhemmiltamme, kodistamme ja ympäristöstämme. Myös valitsemamme elämäntyyli vaikuttaa bakteeristoon ja sitä kautta terveyteemme.

– Suoliston bakteeriston tutkimus on vielä sillä tasolla, että on vaikea antaa yksilöllisiä hoitosuosituksia, Pentti Huovinen toteaa.

– Toistaiseksi bakteeriston määritykset ovat olleet vielä tutkimusasteella. Bakteeriston korjaamiseen ei ole vielä keinoja ja jos ja kun niitä saadaan, ne ovat todennäköisesti yksilöllisesti valittavia.

Tulevaisuudessa tervettä elämää edistetään monipuolisella, kuitupitoisella ja yksilöllisesti suunnitellulla ruokavaliolla, Pentti Huovinen kertoo kirjansa Parantavat bakteerit loppusanoissa. Huovinen näkee, että tulevaisuudessa suoliston bakteeriston rakenteen ja toiminnan määritykset tulevat kuulumaan terveystarkastuksiin. Saatujen tulosten perusteella ihminen saa yksilölliset ravitsemussuositukset.

– Emme ole sitä mitä syömme vaan sitä, mitä bakteerit tekevät siitä mitä syömme.

Asiantuntijana Pentti Huovinen, professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala

Lähteenä Pentti Huovinen: Parantavat bakteerit. WSOY 2021

Lue myös:

Kokkaa iloa koko kropalle ja tee terveellisiä ruokavalintoja

Pitääkö superbakteereista huolestua?