Retki oksalle ylimmälle
Maisemanrakastajan etappi löytyy Kangasalta Havisevanharjulta. Topeliaanisissa maisemissa voi tankata iloa sieluunsa.
Satusetä Sakari Topelius kirjoitti sanat Kesäpäivä Kangasalla -lauluun Havisevanharjun maisemissa juhannuksena 1853. Yliopistonlehtori ja lehtimies, tuhansia runoja kirjoittanut Topelius oli käymässä Kangasalla ja ihastui sen upeaan luontoon. Maamme-kirjan kirjoittajan tekemän laulun sävelsi kuoronjohtaja Gabriel Linsen.
Laulussa ylistetään kauniita järviä, Roinetta ja Längelmävettä, ja maisemia katsotaan linnun näkökulmasta. Kaunis sävelkulku on tuttu useimmille suomalaisille. Myös Oksalla ylimmällä -nimellä tunnettu laulu on Pirkanmaan maakuntalaulu.
Runon maisema on huikea ja tunteita herättävä. Ei ole ihme, että siitä on tehty yksi suomalaisuuden symboli. Professori, kirjailija Matti Kurjensaari sanoi jopa, että ”isänmaa syntyi Kangasalla”.
Topeliuksen tutuiksi tekemiin, tosin hänen päivistään hieman muuttuneisiin maisemiin, kannattaa siis poiketa. Tampere-Jyväskylä-tieltä on paikalle hyvä opastus.
Havisevanharju on kiva retkipaikka. Maisemia voi kavuta katsomaan näkötorniin. Harjulla on nyt historian kolmas näkötorni: ensimmäinen paloi vuonna 1922 ja toinen vuonna 2007. Nykyinen torni rakennettiin vuonna 2008.
Kangasalan kunta juhlii tänä vuonna monin tavoin 150-vuotispäiväänsä. Kunnassa riittää kauniita luontokohteita ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä sekä näkötorneja. Yrityksistä huolimatta Havisevanharjulle ei täksi kesäksi saatu kesäkahvilaa, joten sinne kannattaa suunnata omat eväät mukana.