Sankarikoira pelasti isännän
Koira on ihmisen paras ystävä, sanoo Martti Raudaskoski. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hän selvisi sydäninfarktista Nelli-koiran viisauden ansiosta.
Labradorinnoutaja Nelli töpsytteli Martti Raudaskoskea unen läpi. Isäntä oli umpiunessa eikä halunnut herätä. Kello oli viisi maaliskuisena aamuna 2015. Nelli tökkäsi sinnikkäästi isännän poskea kuonollaan, muttei saanut tätä hereille.
Niinpä Nelli tassutteli parivuoteen toiselle laidalle ja tökki kuonollaan hereille emännän. Tämä ihmetteli, kun Nelli herätteli tavallista voimakkaammin – normaalisti se kopsuttelee kuonollaan hiljaa, jos se haluaa päästä yöllä tarpeilleen. Ulos pissalle koira ei tahtonut, vaan ilmaisi, että isännän luokse on mentävä.
– Olin yltä päältä hiessä. Rinnassa oli kova puristus ja olo oli huono. Vaimo soitti tyttärellemme, joka on lähihoitaja, ja tämä käski soittaa heti ambulanssin, Raudaskoski muistelee.
Vaimo mittasi verenpaineen. Se oli hälyyttävä: 90/45. Ambulanssi tuli varttitunnissa, antoi ensiavun ja kuljetti Raudaskosken terveyskeskukseen Oulaisiin. Sieltä hänet kiidätettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jossa kaikki oli jo valmista leikkausta varten.
Pallonlaajennus tehtiin saman tien. Kaikki sujui nopeasti. Heräämössä Raudaskoski kyseli kardiologilta, milloin homma aloitettaisiin ja kuuli, että leikkaus oli ohi. Yhden maissa hän saattoi jo soittaa puolisolle ja kertoa, että kaikki on hyvin.
Nelli seurasi toipilasta
Sairaalassa miestä pidetiin kaksi vuorokautta. Yksi vuorokausi kului kammiovärinän takia teho-osastolla, toinen osastolla. Kun hän palasi sairaalasta kotiin Oulaisiin, Nelli oli tietenkin vastassa.
– Kaksi päivää Nelli seurasi minua kuin varjo. Sitten se huomasi, että kaikki on hyvin ja alkoi käyttäytyä normaalisti.
Nelli on Martti Raudaskosken viides koira ja 11-vuotias. Perheen kaikki koirat ovat olleet ihania ja viisaita mutta Nelli on aivan erityinen. Se ymmärtää paljon puhetta, on luonteeltaan kiltti ja hyvä ja oppii vaikka mitä.
Joulukuussa 2016 Nelli sai Suomen Kennelliitolta sankarikoiran arvonimen kiitokseksi isännän pelastamisesta. Kaikkiaan 17 koiraa palkitaan urotöistä.
– Pennusta asti olemme huomanneet, ettei Nelli ole tavallinen koira. Se reagoi kaikkeen ja ymmärtää kaiken. Kerrankin lapsenlapset halusivat mennä metsään kulkemaan mutta Nelli toppuutteli. Seuraavana päivänä kuulimme, että täällä oli liikkunut susi.
Nelli on innokas metsässä kulkija. Kun joku perheestä tarttuu sienikoriin, Nelli on heti innokkaana mukana. Raudaskoskien poika on saanut Nellistä hyvän metsästyskaverin; kaksikko metsästää lähinnä sorsia ja muita lintuja. Keväällä, kun emäntä tarttuu haravaan, Nelli tietää, että uimakausi on alkanut. Se nauttii vieressä solisevassa Pyhäjoessa uimisesta sydämensä kyllyydestä.
Marraskuun loppupuolen aamupäivä on aurinkoinen. Nelli kulkee isännän mukana häntää heilutellen jokivartta pitkin. Hetkeä aikaisemmin koiruus on hakenut päivän postin. Tarkkakuuloinen labradorinnoutaja tuntee postiauton äänen ja menee vastaan. Posti annetaan koiralle suuhun, ja se kantaa lehdet ja kirjeet kotiin.
– Postinkantaja naureskelee, että Nelli on hänen kollegansa.
Infarkti opetti ottamaan rennosti
Martti Raudaskoski on iloinnut Nellin saamasta huomiosta. Jos Nelli ei olisi herätellyt sinä kohtalokkaana aamuna, ei tiedä mitä olisi tapahtunut. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin kaikki on hyvin. Raudaskoski on juuri palannut viikon kuntoutusjaksolta Peurungalta. Kela on myöntänyt pallonlaajennuksen jälkeen hänelle kolme viikon jaksoa, jotka ovat olleet hyviä.
Infarkti oli miehelle eräänlainen pysähtymisen paikka. Se opetti, että iän karttuessa vauhtia on pakko hidastaa. Juuri ennen tapahtumia Raudaskoski oli tehnyt monta päivää puuhommia ”ihan kuten ennen”.
Töitä riittää mutta nyt niitä tehdään aiempaa hitaampaan tahtiin.
– Viime kesänä aloin tehdä hirsisaunaa, mutta teen sitä hiljaiseen tahtiin.
Raudaskoski hakee jääkaapista Nellin herkkua, lauantaimakkaraa. Nelli tekee pyynnöstä tempun, istuu niin kuin karhu istuu, ja saa esityksen jälkeen palan lempiherkkuaan.
– Nelli on oppinut kaiken luonnostaan, ei sille ole mitään tarvinnut opettaa.
Mikä on koirassa parasta?
– Se, että se on ihmisen paras ystävä, Raudaskoski sanoo ja pyyhkäisee silmänurkkaansa.