Sydänsairaudet muuntavat muotoaan

Suomalaiset sairastuvat sepelvaltimotautiin aiempaa vanhempina ja oireet ovat kesympiä ja epämääräisempiä kuin ennen.

Suuret ikäluokat ovat nyt siinä iässä, missä sepelvaltimoiden ahtautuminen voi johtaa vakavaan sydäntapahtumaan:

– Ennen infarktipotilaan keski-ikä oli 55 vuotta, nyt 65 vuotta. Kun verenpainetta ja kolesterolia hoidetaan aktiivisesti, sydämet pärjäävät paremmin ja ihmiset sairastuvat myöhemmin, sanoo Sydäntutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Markku S. Nieminen.

Infarktin hoito tehokasta

Työikäinen suomalainen kuolee harvoin sydäninfarktiin. Parhaassa tapauksessa työterveyshuolto havaitsee riskit etukäteen. Hoitomenetelmät ovat tehokkaita ja potilasta säästäviä: pallolaajennuksia tehdään huomattavasti enemmän kuin ohitusleikkauksia. Myös vanha ihminen selviää usein infarktista, ja moni säilyttää sen jälkeen hyvän toimintakyvyn.

Vaikka vakavien sydäntapahtumien ikävakioitu määrä vähenee, kokonaismäärä kuitenkin lisääntyy, koska väestö ikääntyy. Sairastettu infarkti altistaa muille sydänsairauksille.

Nykyisin sydänpotilailla on usein lääkityksiä, jotka vaikuttavat esimerkiksi infarktin oireisiin.

– Oireet ovat ”pyöreämpiä”, eivät niin rajuja kuin ennen, kun infarktin sattuessa verenpaineet olivat katossa, Nieminen kuvaa.

Äskettäin eläkkeelle jäänyt kardiologian professori ja Hyksin Sydän- ja keuhkokeskuksen johtaja muistelee tilannetta 1970-luvun alussa, jolloin hän tutki sydäninfarktipotilaita väitöskirjaansa varten. Silloin lähes puolet potilaista kuoli kotona, ja sairaalassakin kuolleisuus oli 20 prosenttia. Nyt infarktipotilaat ovat vanhempia, ja heillä on yleensä sepelvaltimotaudin rinnalla muita sairauksia. Silti sairaalakuolleisuus on enää viitisen prosenttia.

Eteisvärinä kasvava ongelma

Sydän on elin, joka tekee työtä tauotta läpi elämän. Se lyö lähes satatuhatta kertaa vuorokaudessa. Kun ihmisen keho vanhenee, sidekudos sydämessä lisääntyy ja sydänlihas jäykistyy. Myös sydämen eteiset jäykistyvät, ja näin sydän altistuu eteisvärinälle, harmillisimmalle rytmihäiriölle, joka voi johtaa esimerkiksi aivoinfarktiin.

– Eteisvärinä on kasvava ongelma. Se on oikukas ja vaikuttaa paljon ihmisen pärjäämiseen. Kahdeksalla prosentilla yli 70-vuotiaista on sydämessä eteisvärinä. Sydämeen tulee hitaita tai nopeita rytmejä, ja molemmat aiheuttavat ongelmia jaksamiseen, Nieminen kuvaa.

Kymmenen vuotta sitten Hyksissä asennettiin noin 600 sydämentahdistinta vuodessa. Nyt niitä asennetaan yli tuhat vuosittain, ja tahdistimissa on tietokoneominaisuuksia: ne aistivat liikunnan ja ohjaavat sydämen rytmiä. Niitä voi myös seurata ”etänä”.

Nieminen nostaa eteisvärinän yhdeksi tärkeimmistä tämän hetken tutkimuskohteista. Sydäntutkimussäätiön Sydänakatemian ensimmäinen kärkihanke ICEMAN pureutuukin eteisvärinän mekanismien selvittämiseen ja uusien, kajoavien hoitomenetelmien kehittämiseen.

Läppätoimenpiteet yleistyneet

Sydämen läppärakenteetkin vanhenevat. Vielä 50 vuotta sitten sairaaloissa hoidettiin paljon reumaattisia läppävikoja, nyt läppäviat liittyvät ikääntymiseen tai ovat sydäninfarktin kylkiäisinä tulleita hiippaläppävikoja.

– Aorttaläppätoimenpiteitä tehdään puolet enemmän kuin 2000-luvun alussa, viime vuonna Hyksissä yli 400. Uusi keinoläppä voidaan asentaa myös verisuoniteitse, Nieminen muistuttaa.

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, joka johtuu alla vaikuttavista muista sairaustiloista: sydänlihassairaudesta, kammion jäykistymisestä, aorttaläppäahtaumasta, eteisvärinästä tai infarktin aiheuttamasta sydänlihasvauriosta. Sydänakatemian perustutkimushanke Älykäs pilleri pyrkii kehittämään lääkkeen, joka kasvattaisi tervehdyttävien geenien avulla uusia soluja sydänlihakseen.

Vanhat tutut riskitekijät

Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat sydänsairauksien riskitekijä siinä missä kolesterolikin. Ne kiihdyttävät valtimotaudin etenemistä. Ylipaino vaikuttaa sydänterveyteen kohonneen verenpaineen, sokeriaineenvaihdunnan häiriön ja epäedullisen rasva-aineenvaihdunnan kautta.

– Kolesteroli on edelleen keskeisin tekijä valtimotaudin kehittymisessä. Erittäin laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että valtimosairauksien kohtauksia ja kuolemanvaaraa voidaan tehokkaasti estää alentamalla kolesterolia terveiden elintapojen avulla ja tarvittaessa lääkityksellä, Nieminen toteaa.

Osa valtimotautia sairastavista suhtautuu kolesterolin lääkehoitoon varauksella ja jättää lääkityksen käyttämättä. Hyksissä kerätty aineisto myös osoitti, että puolet infarktipotilaista tupakoi vielä infarktin sairastettuaan.

Sydänsairauksien ehkäisyn ja sydänpotilaan kuntoutuksen periaatteet eivät ole muuttuneet Pohjois-Karjala-projektin ajoista: tupakka pois, alkoholi kohtuullisiin rajoihin, paino hallintaan, verensokerit tasapainoon, verenpaine turvallisiin lukemiin, veren rasva-arvot kuntoon.

– Tutkimustyön kautta, laitehoitoja ja lääkkeitä kehittämällä, on tapahtunut valtava muutos sydänsairauksien hoidossa, Nieminen painottaa. Hän odottaa uusia lääkkeitä, välineitä ja toimenpiteitä sekä tulevaisuuden biologisia hoitoja avuksi myös muuntuviin sydänsairauksiin.