Sykettä pohjoisen Keski-Suomen kylissä

Keskiössä on säännöllisen yhteisöllisen toiminnan käynnistäminen haja-asutusalueiden asukkaille, mikä tukee monipuolisesti asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Keski-Suomen sydänpiiri ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu organisoivat ja toteuttavat toimintaa yhdessä paikallisten järjestötoimijoiden kanssa. Esimerkiksi paikalliset sydänyhdistykset ovat tiivisti mukana kylillä tapahtuvassa toiminnassa. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä halutaan edistää maaseudun asukkaiden toimintamahdollisuuksia, tukea ylisukupolvisen yhteisöllisyyden muodostumista sekä ehkäistä ikääntyvien yksinäisyyttä ja nuorten syrjäytymistä.

Mukana toiminnassa on seitsemän pohjoisen Keski-Suomen kylää, jotka sijoittuvat kuntakeskusten ulkopuolelle. Kivijärveltä mukana on Lokakylä, Kinnulasta Muhola, Kyyjärveltä Kumpula, Karstulasta Kiminki, Rantakylä ja Vastinki sekä Kannonkoskelta Kannonjärven kylä.

SyKe-toimintamalli

Kehittämishankkeen toiminta pohjautuu SyKe-toimintamalliin, joka muodostuu neljästä vaiheesta. Käynnistämisvaiheessa toimintaa on ideoitu yhdessä kyläläisten kanssa. On mietitty muun muassa, millaista säännöllistä ja kyläläisille merkityksellistä toimintaa kylille kaivattaisiin, kuka voisi toimia esimerkiksi käsityökerhon vetäjänä ja kuka puolestaan vastaisi tapahtumien tiedottamisesta.

Lisäksi on arvioitu niiden palveluiden tarvetta ja saatavuutta, joita asukkaat kylälleen toivovat. Esille ovat nousseet muun muassa hieronta- ja jalkahoitopalvelut sekä esimerkiksi toiveet kylätalkkari-toiminnasta. Kokeiluvaiheessa kylillä on testattu erilaisia kerho- ja hyvinvointitoimintoja, kuten muun muassa liikuntakerhoja ja erilaisia hyvinvointitapahtumia, esimerkiksi pop up -hoitoloita ja Syke-iltoja vaihtuvin teemoin.

Toimintamallissa Keski-Suomen sydänpiiri vastaa kyläläisten sydänterveyttä tukevista toimista. Kylien tapahtumissa on toteutettu matalan kynnyksen toimintana esimerkiksi terveysmittauksia ja riskitestejä sekä annettu yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti tietoa sydänterveydestä ja sydänsairauksien ehkäisystä. Tarvittaessa sairaanhoitaja on ohjannut asiakkaan ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen tarkempia tutkimuksia varten.

Kyläraadit kokoontuvat puolen vuoden välein arvioimaan kylien toiminnan onnistumista ja kyläläisten tyytyväisyyttä toimintaan. Lisäksi on kartoitettu toiminnassa mukana olleiden kyläläisten määrää. Samalla on mietitty, kuinka paljon kyläaktiiveja eli aktivaattoreita toiminnan järjestämiseen tarvitaan. Aktivaattoreille on järjestetty koulutusta, jotta erilaisten toimintojen säilymistä voidaan tukea.

Kyläaktiivit ovat kokeneet kylien yhteisen koulutuksen olevan hyödyllistä oman kylän toiminnan jatkamisen ja kehittämisen kannalta. Jalostamisvaiheessa muodostettu hyvä kokonaiskuva siitä, millainen toiminta houkuttelee kyläläisiä mukaan. Näin on voitu tukea toiminnan säännöllistä toteuttamista paremmin.

Useammalla kylällä esimerkiksi bingo on vakiinnuttanut paikkansa kylätoiminnassa. Toiminnan aikana on kehitetty ja testattu SyKe-toimintamalli yhdistystoimijoiden ja pk-yritysten käyttöön.

Säännöllisen kerhotoiminnan onnistumisia

Kylillä käynnistynyt toiminta on saanut alkunsa ideointitapahtumista, joissa on yhdessä mietitty, minkälaiseen säännölliseen toimintaan kylien asukkaat tahtovat osallistua ja millaista toimintaa kylillä voidaan toteuttaa vertaisohjaajien vetämänä. SyKe-toimintamallin tuloksena on syntynyt monipuolista säännöllistä toimintaa. Karstulan Rantakylällä on kokoontunut Porinapiiri ja käsityökerho nyt jo puolentoista vuoden ajan. Yhdessä on keskusteltu muun muassa kylän tarinoista ja historiasta.

Käsityökerhon ensimmäisenä ideana oli kutoa ja virkata keskoslapsille vaatteita, jotka käytiin yhdessä luovuttamassa Keski-Suomen keskussairaalalle. Kerhotoimintaan osallistuminen ja hyvät ihmissuhteet ovat keskiössä hyvinvoinnin lisäämisessä. Yhdessä tekeminen ja osallisuus tukevat mielen hyvinvointia. Tärkeää on mahdollisuus ajatuksien ja kokemuksien jakamiseen sekä kuulluksi tulemisen tunteeseen.

Karstulan toisella kylällä Vastingilla käynnistyi kokkikerho, jossa on valmistettu sekä perinteisempiä että uudempia herkkuja. Kyyjärvellä Kumpulan kylässä nuorille perustettiin ammuntakerho, jossa harjoitellaan urheiluammuntaa ilma-aseella. Toiminnan käynnistymistä tuki myös Sako Oy lahjoittamalla kyläläisten käyttöön harrastusvälineen. Esimerkkien mukaisella merkityksellisellä toiminnalla on voitu tukea kyläläisten oman elämän osallisuutta, jossa heille mahdollistuu yhteyksien luominen toisiin kyläläisiin ja samalla myös vapaamuotoiseen kuulumisten vaihtoon.

Kokeilusta perinnetapahtumaksi

Monet SyKe-toiminnan uusista onnistuneista ja positiivisista kokeiluista ovat juurtuneet tiiviisti kylien arkeen. Kinnulan Muholaan perustettiin MuholaKino. Monitoimitalolle on kokoontunut jo useamman kerran väkeä ”vauvasta vaariin” katsomaan kotimaisia elokuvia ja nauttimaan itse tehtyä pizzaa ja popcorneja. Kino tarjoaa oivan paikan tärkeälle sukupolvien väliselle kanssakäymiselle ja kylän tapahtuminen kohdentamisen myös nuoremmille muholalaisille. Karstulan Kimingillä vietettiin syksyllä kylän yhteistä Kekri-juhlaa ja tapahtumasta halutaan kylälle jokavuotinen perinnetapahtuma.

Karstulan Rantakylällä on jo vuoden ajan pelattu säännöllisesti bingoa. Tästä on muodostunut kylälle tärkeä tapahtuma, joka kerää osallistujia myös laajemmalta alueelta. Lisäksi bingolla voidaan rahoittaa kyläyhdistyksen toimintaa. Apua ja tukea bingon käynnistämiseen saatiin naapurikunnasta Kannonjärven kyläyhdistyksen aktiiveilta, joilla oli jo osaamista tähän liittyen.

Onnistumisen edellytykset

Tapahtumien menestyksekkään järjestämisen edellytyksenä ovat kyläläiset itse ja se, kuinka he kokoavat voimansa tapahtumien järjestämiseksi. Myös kokoontumistiloilla on suuri merkitys.

Kaikissa kylissä ei ole ympärivuotiseen toimintaan soveltuvaa tilaa, joten syys- ja talvikautena säännölliseen toimintaan tulee tauko. Sykettä kylässä -hankkeen tiimi on tukenut kyläläisiä muun muassa osallistumalla ideoiden kehittelyyn ja tarjoamalla viestintäapua laatimalla mainoksia ja esitteitä tapahtumista. Lisäksi tiimi on hankkinut tilaisuuksiin eri alojen asiantuntijoita ja tukenut alueen yrittäjiä palveluiden tuomisessa kyläläisille. Tavoitteena on toiminnan vakiintuminen kylille aktivaattoreiden, yhdistysten ja paikallisten yrittäjien vetämäksi toiminnaksi.

Kirjoittajista lehtori Minna Haapakoski ja hankkeen projektipäällikkö Ulla Teppo työskentelevät Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Kirsi Kauko Keski-Suomen sydänpiirissä.