Tarja Nummelin: Kuka tahansa voi oppia hallitsemaan stressiä

Säännöllisestä elämänrytmistä on tullut psykologi ja psykoterapeutti Tarja Nummelinille iän myötä yhä tärkeämpi stressinhallintakeino. Hän pyrkii kuuntelemaan elimistönsä viestejä ja tahdistamaan elämänsä sen mukaan. Kun hän on väsynyt, hän höllää tahtia ja lepää. Riittävä yöuni, säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto ja ihmissuhteet muodostavat hänen hyvinvointinsa perustan.

– Yritän elää oppieni mukaan, mutta välillä lipsun. Sitten taas palaan tuttuun rutiiniin. Unirytmistä kiinnipitäminen on minulle erityisen tärkeää. Kun menen nukkumaan ja herään samaan aikaan viikonpäivästä riippumatta, elimistöni palautuu parhaiten. En ole kuitenkaan liian tiukkapipoinen, vaan joustan tarpeen mukaan.

Tunnetaitojen opettelu kannattaa

Tarja Nummelin tietää, että stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sopivina annoksina stressi aktivoi, virittää ihmisessä luovuuden, innostaa sekä lisää positiivisia tunteita ja hallinnantuntua. Pitkäkestoinen stressi taas vähentää myönteisiä tunnekokemuksia, synnyttää voimattomuutta ja heikentää palautumiskykyä. Jatkuva paine kuluttaa ja johtaa loppuunpalamiseen.

Tunnetasapainon voi myös palauttaa, Nummelin vakuuttaa kirjassaan Hallitse stressiä – Tunnetaidoilla irti paineista (Atena 2020). Toisin kuin yleisessä stressipuheessa, Nummelinin mukaan stressi ei rakennu vain nykyhetken kiireestä, vaan ihmisen stressiherkkyys rakentuu jo varhaislapsuudessa.

”Osa meistä saa kokea lapsuudessaan turvaa, rakkautta ja hyväksyntää, jolloin hyvä stressinsäätelykyky syntyy kuin sivutuotteena. Toisille turvattomuutta synnyttävät kokemukset juurtuvat osaksi mielenmaailmaa, jolloin heidän haasteenaan on oppia tuottamaan turvallisuuden tunteita itse itselleen” Nummelin kertoo kirjassaan.

Liikunta auttaa stressin hoitoon

Nummelin on ollut liikkuvainen jo lapsena. Nykyisin hän aloittaa aamut jumpalla, mikä pitää lihakset vetreinä ja jännitykset loitolla. Lisäksi hän kävelee kodin ja juna-aseman välisen matkan, kun matkaa Vantaalta Helsinkiin ja työpäivän päätteeksi takaisin. Siitä kertyy liikuntaa noin tunti päivässä. Säännöllinen liikunta on tutkitusti yksi tärkeimmistä keinoista ylläpitää hyvinvointia ja terveyttä, Nummelin muistuttaa.

– Liikunta on palkitsevaa, sillä siitä saa hyvän mielen. Mielihyvähormonien määrä elimistössä lisääntyy ja stressi pysyy loitolla. Liike on lääke, joka huoltaa kehon, mielen ja aivot samalla kertaa.

Liikunta auttaa muttei kaikkeen. Psykologi on huolissaan siitä, että taloudellinen tehokkuusajattelu globaalina arvona on synnyttänyt ilmastokriisin ja luonnonvarojen hupenemisen.

– Se on jyrännyt alleen myös inhimilliset hyvinvointiarvot, mikä näkyy pahoinvoinnin kasvuna. Koronapandemia on osoittanut, että luonto ei ole menettänyt voimaansa. Korona on lisännyt toivoa siitä, että ilmastokriisi otettaisiin aikaisempaa vakavammin.

Kevennä mieltäsi kriisin keskellä ja tähtää kohti kevättä

Kriisiaikana on tärkeää elää hetken ja päivän mitassa.

– Kun säilyttää arjessa rytmit ja rutiinit, syntyy hallinnan tunne, joka kantaa eteenpäin, Tarja Nummelin kertoo.

Nummelin vinkkaa, että kun kotona olemisen aikaa on nyt enemmän, se kannattaa hyödyntää puuhailuun. Kodin järjestely, suursiivous, remontti tai muu askarointi tuovat hyvän mielen.

– Nyt on aikaa myös tutustua itseen tai perheenjäseniin paremmin. Hyvän huomaaminen, hymy ja arjen kohteliaisuudet ovat meidän kaikkien ulottuvilla olevia voimavaroja, jotka lisääntyvät käytössä.

Nummelin muistuttaa myös huumorin merkityksestä. Vitsikirja ja komediat virittävät naurun ja rentouttavat.

Kannattaa nauttia myös raikkaasta talvisäästä ja lumesta. Talviurheiluun ja ulkoiluun on nyt mitä parhaimmat olosuhteet. Olemme menossa kohti valoa.

Pian on kevät ja uuden kasvun aika.

– Mitä jos kylväisit ruukkuun yrttien tai kukkien siemeniä? Nummelin innostaa.

Tie stressinhallintaan kulkee tunnetaitojen harjoittelun kautta

Tunnetaitojen harjoittelu on myönteisiin tunteisiin liittyvien hermosoluyhteyksien vahvistamista aivoissamme. Uusien taitojen omaksumiseen tarvitsemme innostuksen kipinän, säännöllistä harjoittelua, pitkäjänteisyyttä, onnistumisten huomaamista, palkitsemista ja tukea. Tunnetaitojen omaksuminen vaatii toistoja toiston perään.

1. Aseta itsellesi tavoite, jonka koet tällä hetkellä kaikkein tärkeimmäksi.
2. Tavoitteesi tulee olla konkreettinen ja mitattavissa oleva, jolloin se auttaa sinua arvioimaan etenemistäsi.
3. Kirjaa ylös tavoite, onnistumiset ja kohtaamasi ongelmat, jotka auttavat tavoitteesi seuraamisessa.
4. Mieti, mitkä asiat ovat toisin, kun olet saavuttanut tavoitteesi?
5. Mistä itse huomaat muutoksen?
6. Mistä toiset ihmiset huomaavat, että olet muuttunut?
7. Arvioi asteikolla 1–10, missä kohtaa tavoitettasi olet tällä hetkellä?
8. Mikä on riittävän hyvä lopputulos tällä samalla asteikolla?
9. Mikä on seuraava muutosaskel?
10. Miten palkitset itsesi, kun olet saavuttanut osatavoitteesi? Entä miten juhlistat, kun olet saavuttanut kokonaistavoitteesi?
11. Kuka tai ketkä voivat kannustaa sinua tavoitteesi saavuttamisessa?
12. Millainen kannustus palvelee sinua parhaiten?

Lähde: Tarja Nummelin: Hallitse stressiä – Tunnetaidoilla irti paineista. Atena 2020

Lue myös Elisa Luomarannan artikkeli Resilienssi arjen voimavarana