Terveysagentit itsepuolustustaidon lähettiläinä
Sydänliiton ja Aivoliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke päättyi viime vuoden lopussa, mutta hankkeen aikana koulutetut henkilöt jatkavat toimintaansa kertomalla kansalle eteisvärinän ja aivoinfarktin yhteydestä ja opettamalla oman pulssin tunnustelua itsepuolustustaitona.
Yksi elämä -terveystalkoisiin liittyvässä kampanjassa oli ajatuksena kehittää uudenlaisia toimintatapoja, jotta kansalaiset oppisivat havaitsemaan merkit sydämen eteisvärinästä ja hakeutumaan ajoissa hoitoon aivoinfarktin ehkäisemiseksi.
Agenttien työ kantaa
Keski-Suomen sydänpiiri aloitti Tunne pulssisi -agenttien kouluttamisen keväällä 2013. Ensimmäisissä koulutuksissa oli 20 osallistujaa ja agentti-tapahtumia järjestettiin vuoden aikana kymmeniä. Vuoden 2015 loppuun mennessä Keski-Suomen Sydänpiiri on kouluttanut kaikkiaan noin 170 agenttia ympäri Suomen.
– Idea syntyi, kun mietimme uusia tapoja viedä asiaa eteenpäin. Tuli puheeksi, että pitäisi olla jonkinlainen ”agentti”, joka haastaisi kaverinsa mukaan. Hän kertoisi Tunne pulssisi -asian kaverilleen, joka kertoisi taas uudelle kaverille, sairaanhoitaja Emmiina Vertanen Keski-Suomen sydänpiiristä kertoo.
Koulutuksissa otettiin huomioon myös koulutettavien terveydenhuollon osaaminen. Agentti 001 on terveydenhuollon ammattilainen ja agentti 002 niin sanottu maallikko, jolla ei ole terveydenhuollon koulutusta. Molemmat vievät viestiä eteenpäin oman osaamisensa ja kokemuksensa pohjalta. Innostus asiaan on kantanut niin pitkälle, että osa koulutetuista on aidosti salaisia agentteja.
– Meillä on tilastot vain heistä, jotka piiri on itse kouluttanut. Valitettavasti meillä ei ole tarkkaa tietoa agenttien kokonaismäärästä, sillä idea oli myös se, että ykkösagentit voivat kouluttaa uusia kakkosagentteja. Näin sana pulssin tunnustelun tärkeydestä leviää eteenpäin.
Kohti kansalaistaitoa
Tunne pulssisi -koulutuksia on järjestetty eri puolilla Suomea.
– Koulutuksia on järjestetty eri sydänpiireissä eri nimellä. Toiset ovat vierastaneet agentti-nimitystä. Minusta se kuitenkin on hyvä, sillä se jää ihmisillä mieleen, Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto sanoo.
Hän on iloinen siitä, että pulssin tunnustelu on edennyt lähes kansalaistaidoksi.
– Teimme hankkeen alussa vuonna 2012 ja lopussa vuonna 2015 kyselyn sekä terveydenhuollon ammattilaisille että tavallisille kansalaisille.
Kysely osoittaa, että kansalaiset ovat havahtuneet asiassa, mutta ammattilaisten kohdalla ei ole tapahtunut muutosta.
– Kyselyyn vastanneista kansalaisista alussa noin puolet ilmoitti osaavansa tunnustella oman pulssinsa, ja lopussa heitä oli jo lähes 90 prosenttia. Sen sijaan terveydenhuollon ammattilaisten tilanne pysyi lähes ennallaan. Edelleen noin kolmasosa hoitajista tunnustelee potilaalta pulssin verenpaineen mittauksen yhteydessä ja neljäsosa ohjaa henkilöä oman pulssin tunnusteluun.
Blek-Vehkaluoto muistuttaa, että uudetkaan verenpainemittarit eivät välttämättä paljasta epäsäännöllistä sykettä. Siksi olisi tärkeä aina tunnustella potilaalta pulssi manuaalisesti.
– Myös ihmisten ohjaaminen oman pulssin tunnusteluun voisi tapahtua luontevasti verenpaineen mittauksen aikana ja samalla voitaisiin kertoa, miksi pulssi tunnustellaan.
Tietoiskuja eri tilanteissa
Pieksämäkeläinen Marja-Liisa Tamminen on työskennellyt diabetes-/infarktihoitajana yli 20 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Hän kouluttautui ensimmäisten joukossa ykkösagentiksi.
– Olen tehnyt pitkään neuvontatyötä sekä diabeetikkojen että muiden valtimosairautta sairastavien kanssa.
Hän kuljettaa Tunne pulssisi -teemaa mukanaan kaikkialle, missä liikkuu. Hän on puheenjohtajana Pieksämäen Seudun sydänyhdistyksessä, jonka peruspilarina on vireä Sydänkerho. Kerhon kuukausittaisissa kokoontumisissakin asia on esillä. Osallistujamäärä nousee usein jopa 70:een. Tamminen onkin hyvillään siitä, että Pieksämäen seurakunta tarjoaa kokoontumistilat.
– Sydänkahvila on yksi tapa viedä asiaa kylille ja tavata ihmisiä, joita muutoin emme yhdistyksen toiminnassa kohtaisi. Pieksämäen seudulla on toistakymmentä kyläyhdistystä, joilla on omat tilat.
Eläkkeelle jäätyään Tamminen on pyydettäessä luennoinut sydänterveydestä muiden kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten tilaisuuksissa.
– Pulssin tunnustelu on viime aikoina ollut näiden tapaamisten hallitseva teema. Palautteesta päätellen sen vaikutuksesta muutamat kuulijat ovatkin osanneet tunnistaa oman rytmihäiriönsä tai kumppanin alkavan aivoverenkierron häiriön oireet ja hakeutua ajoissa tutkimusten ja hoidon piiriin.
Tamminen kertoo, että Pieksämäellä Tunne pulssisi -asiaa viedään eteenpäin terveydenhuollossa Tulppa-ryhmien kanssa sekä valtimopotilaiden ensitietotilaisuuksissa.
– Olen myös SPR:n ensiapukouluttaja ja otan tätä teemaa aina esille kurssiohjelmassakin.
Pieni hetki riittää
Kakkosagentiksi kouluttautunut jyväskyläläinen Raimo Peltovuori ottaa sydänasiat esille missä tahansa paikassa, jossa tapaa ihmisiä. Tunne pulssisi -asia on esillä sekä luentotilaisuuksissa että epävirallisemmissakin kohtaamisissa. Sydänasia on tullut tutuksi niin taloyhtiön talkooväelle kuin pilkkiporukallekin.
– Tunne pulssisi -asian voi ottaa puheeksi myös tilaisuuksissa, joissa ei ole varattu aikaa esitelmälle. 5–10 minuuttia riittää käydä asia läpi vaikka kahvitauolla. Moni voi tulla myöhemmin kyselemään lisää, jos on tarvetta.
Peltovuori sai vajaat kuusi vuotta sitten sydäninfarktin, minkä myötä hän kiinnostui sydänjärjestön vertaistukitoiminnasta. Nyt hän toimii Jyväskylän Sydänyhdistyksen puheenjohtajana sekä Keski-Suomen Sydänpiirin piirihallituksessa.
– Vertaistuki on todella tärkeää sairastuneelle. Ajattelin, että voin itsekin olla tukena toisille. Olen entisessä ammatissani oppinut kuulemaan ja kuuntelemaan.
Hänen agentti-statuksensa voisi entisen ammatin puolesta olla toki myös 007. Eläkkeellä oleva rikosylikomisario hyödyntää työelämässä eteen tulleita kokemuksia ja ihmisten kohtaamistaitojaan nyt sydänasian hyväksi. Jyväskylän Sydänyhdistyksellä on muutama kakkosagentti, jotka aktiivisesti pitävät Tunne pulssisi -asiaa esillä erilaisissa yhteyksissä. Kampanjoinnista tullut palaute rohkaisee Peltovuorta ja muita agentteja jatkamaan työtä sydän- ja aivoterveyden edistämiseksi.
– Toivon, että kampanja leviää laajalle. On tärkeää tavoittaa väki sydänjärjestön ulkopuolelta, erityisesti ihmiset, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Olemme vierailleet esimerkiksi influenssarokotuspaikoilla, jotka sopivat erinomaisesti tämän asian eteenpäin viemiselle.