Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Palveluita sairastuneelle / Terveysviestin vieminen on yhteinen asia

Terveysviestin vieminen on yhteinen asia

Sydänliitolla on tarjoamaa Yksi elämä -terveystalkoissa sananmukaisesti vauvasta vaariin.

Eija Seppänen
Julkaistu 2.5.2018
Päivitetty 29.3.2019
Kaakkois-Suomen sydänpiiri ja Eksote järjestivät Lappeenrannassa yhteisen 112-päivän elvytystapahtuman 1.12.2017.

Neuvokas perhe tukee perheitä arjen terveystaidoissa, Tunne pulssisi kasvattaa kansalaisten valmiuksia ennaltaehkäisyssä, Bongaa defi -kampanja vie viestiä sydäniskureista ja Tulppa-kuntoutus lisää voimavaroja sairauden ehkäisyyn ja hoitoon.

Hieno paletti asioita, joiden takana on vuosikymmenten kehitystyö.

– Yksi elämä -terveystalkoissa on parasta se, että kuka tahansa voi viedä terveysviestiä eteenpäin. Esimerkiksi viesti pulssin tunnustelusta ja eteisvärinän sekä aivoinfarktin yhteydestä on muotoiltu niin selkeäksi, ettei tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen kertoakseen asiasta, sanoo kehityspäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto Sydänliitosta.

Kaikilla on oikeus hyviin elintapoihin

Neuvokas perhe tukee perheiden arkea sekä neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kautta että viestimällä suoraan perheille esimerkiksi sosiaalisen median kanavien kautta.

Viime vuodet Neuvokas perheessä on panostettu erityisesti lasten ylipainoon liittyvään ohjaukseen kehittämällä tukea perheille ja perheiden kanssa työskenteleville alan ammattilaisille. Neuvokasperhe.fi-palvelu löytyy helposti verkosta.

– Elintapa-asiat eivät ole vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus. Olemme onnistuneet, jos pystymme muuttamaan tavan, jolla ylipainoisia lapsia ja perheitä kohdataan terveydenhuollossa ja mediassa, kehityspäällikkö Terhi Koivumäki sanoo.

Neuvokas perhe on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on kouluttaa terveydenhoitajat kaikissa Suomen kunnissa Neuvokas perhe -menetelmän käyttäjiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Koulutuksen avulla terveydenhoitajille annetaan työkaluja perheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen.

– Tavoitteenamme on saada yhtenäinen ja vaikuttava elintapaohjausmenetelmä kaikkien terveydenhoitajien käyttöön, Terhi Koivumäki summaa.

Tunnustele omaa ja kaverin pulssia!

Yksi elämä -terveystalkoissa vuosien 2012−2015 aikana pulssin tunnustelun ilosanoma levisi hienosti. Näinä vuosina rakennettiin Tunnepulssisi.fi-verkkopalvelu, tehtiin oppaat ja viestittiin kansalaisille ja ammattilaisille.

– Vielä on kuitenkin työtä tehtävänä, muistuttaa Mari Blek-Vehkaluoto.

– On kerrottava eteisvärinän ja aivoinfarktin yhteydestä ja on viestittävä siitä, että omaa pulssia tunnustelemalla voi havaita eteisvärinän tunnusmerkin eli epäsäännöllisen pulssin. Toivonkin kovasti, että sydänyhdistykset jatkavat aktiivisesti Tunne pulssisi -toimia.

Asia sopii Blek-Vehkaluodon mukaan melkein joka tilanteeseen. Esimerkiksi Jyväskylän sydänyhdistys Raimo Peltovuoren johdolla on opettanut pulssin tunnustelua influenssarokotusjonossa odottaville.

– Yksi elämä -terveystalkoiden ansiosta voimme tarjota Tunne pulssisi ABC -oppaan yhdistysten käyttöön. Samoin voimme kannustaa yhdistyksiä jatkamaan hienosti virinnyttä yhdistysten yhteistyötä.

Sydäniskurit ovat yhteinen asia

Samoin kuin pulssin tunnustelusta myös elvytyksestä halutaan Yksi elämä -terveystalkoissa tehdä kansalaistaito. Tavoitteena on, että kaikki Suomen sydäniskurit löytyisivät defi.fi-rekisteristä.

– Avainasemassa ovat olleet sydänyhdistykset, jotka ovat ottaneet sydäniskuriasiat omakseen, iloitsee Blek-Vehkaluoto.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään jatkossakin Bongaa defi -kampanjoita.

– Yhdistysnettiin on koottu sydänyhdistysten kehittämiä, mitä mielikuvituksellisempia tapoja kerätä rahaa laitteen hankintaa varten. Toivomme, että sydäniskurien määrä Suomessa lisääntyy, ja että kaikki rohkenisivat käyttää niitä osana elvytystä.

– Jokohan tänä vuonna saamme 2 000 sydäniskurin rajan rikki rekisterissä, haastaa uusia Bongaa defi -kampanjoita suunnitteleva Blek-Vehkaluoto.

Mahdollisuus miettiä omaa elämääsi

Sydänliitossa alkujaan syntynyt Tulppa-toimintamalli on kehitetty kuntoutuksen järjestämiseen perusterveydenhuollossa. Se on tarkoitettu kaikille valtimotaudin riskissä oleville tai sitä sairastaville, esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoille, aivoverenkierron häiriön sairastaneille tai sepelvaltimotautia sairastaville.

Tulppa haluaa näkyä ja kuulua kuntoutujille, päätöksentekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

– Kuntoutujille viestimme on, että nyt on hyvä mahdollisuus miettiä omaa elämää, jakaa tuntemuksia ja kokemuksia sairastumisesta ja toipumisesta, kertoo kehityspäällikkö Anneli Luoma-Kuikka Sydänliitosta.

Ryhmästä voi löytää itselleen sopivan tavan liikkua, tai vaikkapa innostua yhdistystoiminnasta. Ryhmässä voi keventää omaa mieltään ja auttaa muita.

– Päättäjille viestimme, että tässä on teille toimiva lähellä ihmisen arkea toteutettava kustannustehokas kuntoutusmalli, joka kannattaa ottaa osaksi valtimotautipotilaiden asiakassuunnitelmaa.

– Olemme onnistuneet, kun Tulppa-toimintamalli on osana kaikkien maakuntien suunnitelmia, Luoma-Kuikka painottaa.

Tulppa haluaa näkyä myös terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat valtimosairastuneita. Kuntoutuksessa haetaan sairastuneelle hänen arkeensa sopivia ratkaisuja. Ammattilainen on siinä valmentajana.

– Ammattilaisiille viestimme, että teille on käytössä hyvä toimintamalli, hyvää materiaalia ja hyvä koulutus. Tiedämme että suunta on oikea. Sen ovat ammattilaiset itse meille kertoneet.

————————–

Terhi Koivumäki, kehittämispäällikkö, Neuvokas perhe:

Jokainen perhe on ainutlaatuinen ja hyvä

”Jokainen perhe on omalla tavallaan neuvokas, mutta kyllä lapsiperheessä välillä menee sormi suuhun ja hyvät neuvot ovat tarpeen. Meidän tehtävämme Neuvokkaassa perheessä on tukea perheiden arkea syömiseen, liikkumiseen ja arjen järjestämiseen liittyvissä asioissa.”

Minkä haluat säilyttää Yksi elämän ensimmäiseltä kuudelta vuodelta?

”Haluan säilyttää innon, positiivisuuden, leikkisyyden, kannustamisen, ihminen edellä menemisen, kokemustiedon keräämisen, ihmiskäsityksen, kokeilukulttuurin, yhteistyön.”

Mikä oli vaikeaa?

”Yhteistyö ei ollut aina helppoa. Välillä syntyi kilpailua Sydänliiton ja Yksi elämän näkymisestä.”

Yksi elämä on nyt seitsemän järjestöä. Mitä laajeneva yhteistyö mahdollistaa?

”Vahvuutta vaikuttajaviestintään.”

Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Perhe, merkityksellinen työ, ihanat työkaverit, elämä itsessään.”

Mari Blek-Vehkaluoto, kehittämispäällikkö:

Omien terveysarvojen tunteminen on tärkeää

”Sydänpiirien ja -yhdistysten terveysmittaus- ja -neuvontatapahtumissa käy vuosittain noin 20 000 ihmistä. Tilaisuudet pyritään järjestämään siellä, missä ihmiset liikkuvat eli kauppakeskuksissa, apteekeissa ja erilaisissa tapahtumissa. Omien terveysarvojen tunteminen mahdollistaa terveyteen vaikuttamisen.”

Minkä haluat säilyttää Yksi elämän ensimmäiseltä kuudelta vuodelta?

”Uudenlaisen viestinnän sävyn. Tarinallisuus ja kepeämpi ote koskettavat, eivätkä kuitenkaan vie uskottavuutta. Keskustelut yhdistysväen kanssa jäivät erityisesti mieleen, sähköpostia lähettämällä asiat etenevät epävarmemmin. Muistijäljet syntyvät ennen kaikkea kohtaamisissa.

Yksi elämä antoi mahdollisuuden kokeilla. Jotkut kokeilut onnistuivat ja jäivät elämään. Toisista taas voi todeta, että tulipahan kokeiltua.”

Yksi elämä on nyt seitsemän järjestöä. Mitä laajeneva yhteistyö mahdollistaa?

”Entistäkin monipuolisempaa terveysviestintää. Pienien terveystaitojen ja -tekojen avulla yhä enemmän hyvinvointia.”

Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Työssä innostuminen ja onnistuminen. Aurinko ja vastaleivottu pulla.”

Anneli Luoma-Kuikka, kehittämispäällikkö, Tulppa-kuntoutus:

Voimavaroja sairastuneille ja riskiryhmässä oleville

”Sairastuminen on pysäyttäjä ja elämää muuttava tilanne niin sairastuneelle kuin hänen läheisilleen.  Kuntoutuja pystyy tekemään paljonkin oman hyvinvointinsa eteen, kun hän ryhmässä saa tähän ammattilaisten ja ryhmäläisten tukea ja tilaa miettiä omia tavoitteitaan.”

Minkä haluat säilyttää Yksi elämän ensimmäiseltä kuudelta vuodelta?

”Yhdessä tekeminen toi myös järjestöjen sisälle ymmärrystä siitä, että pitkäaikaissairauteen sairastumisessa on diagnoosista riippumatta paljon yhteistä, ehkä enemmän yhteistä kuin erillistä.”

Mikä oli vaikeaa?

”Vaikeaa oli tekemisen hitauden hyväksyminen. Samaan suuntaan katsovien kanssa on nopeampaa tehdä asioita, mutta ehkä lopputulos on rikkaampi, kun sitä tehdään näin.”

Yksi elämä on nyt seitsemän järjestöä. Mitä laajeneva yhteistyö mahdollistaa?

”Seitsemän järjestön yhteistyö mahdollistaa yhteisen vaikuttamisen. Kaikkien järjestöjen yhteinen asia on diagnoosista riippumatta sairastuneiden hyvä hoito ja kuntoutus. Kuntoutuksen nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja niihin käytetyt resurssit eivät ole kokonaisuutena johdettavissa ja ohjattavissa sekä yhteistyö kuntoutuksen vastuutahojen kesken ei toimi riittävän hyvin.”

Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Ilahdun kohtaamisista, luonnon kauneudesta, rakkaistani, erityisesti lapsenlapsi saa ilon kuplimaan.”

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi