Vertaislomalla kuohuivat vedet ja tunteet

Minua jännittää. Kädet tärisevät, pulssi kiihtyy. Sydänvikani on onneksi hyvässä hoitotasapainossa.

Puristan sormeni nyrkkiin, tunnen esineen sileän pinnan kädessäni. Nostan katseeni ja tähtään. On osuttava, jos haluan selvitä.

Kuuluu räsähdys, kun osun kohteeseeni. Hetken hiljaisuuden jälkeen kuulen huudot.

– Vain ykkönen!

– Kaarina, olet seuraavana. Sinun on skarpattava!

Mölkky on totista taistelua Keski-Suomen sydän­piirin ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon järjestämällä vertaislomalla Imatran Kylpylässä. Pihtiputaalainen Kaarina Kemppainen on lähtenyt lomalle Erkki-miehensä kanssa.

– Kuulimme, että haettavana on tällaisia lomia. Sanoin Erkille, että emmekö mekin voisi joskus nauttia elämästä ja lähteä maksuttomalle lomalle? Tai, no, lähes maksuttomalle, Kaarina kertoo.

– Vähän jännitti lähteä, kun emme tienneet, tuleeko lomalle ketään tuttua. Ryhmämme oli kuitenkin tosi kiva ja avoin, oli helppo tulla mukaan ja tutustua.

– Ruoka oli hyvää, huutelee Erkki väliin. Joustavien ruoka-aikojen ja seisovien pöytien ansiosta ruokaa oli tarjolla lähes koko ajan.

– Sängytkin olivat hyvät, Kaarina lisää.

”Elämä oli kauheaa ennen diagnoosia”

Kaarina Kemppaisella on synnynnäinen sydänvika, titiinigeenimutaation aiheuttama dilatoiva kardiomyopatia, eli sydämen laajenemiseen johtanut sydänlihassairaus.

– Minulla oli nuorena pahoja rytmihäiriöitä, jotka on onneksi saatu kuriin lääkkeillä ja tahdistimella, Kaarina kertoo ja vakavoituu sitten.

– Sopeutuminen oli hirveää.  En saanut kunnon diagnoosia, kaiken väitettiin olevan korvieni välissä.

Kaarinan oireet alkoivat jo nuorena, mutta diagnoosin hän sai vasta vuonna 1990.  Hänelle väitettiin, että kaikilla on rytmihäiriöitä. Uupumuksesta syyllistettiin varsinkin voimaa tai nopeutta vaativien tehtävien kohdalla.

– Laiska, vetämätön tyttö, minulle sanottiin, Kaarina toteaa hiljaisella äänellä. Volyymi kohoaa tarinan jatkuessa.

– En tehnyt minulle annettuja harjoitteita. En pystynyt. Pakko oli pysähtyä, kun sydän ei toiminut.

Kemppaisilla on kolme lasta ja heillä kaikilla on sama geenimutaatio.

– Kiitos vaan perinnöstä, Kaarina tokaisee.

– Heidän kohdallaan tietoisuus on kuitenkin helpottanut tilannetta. Itselläni ei ollut mitään tietoa, eikä kukaan uskonut minua.

Lomaa voi suositella muillekin

Vertaistuen merkitys on ollut valtaisa paitsi Kaarinan lapsille, myös hänelle itselleen. Loma puolison kanssa yhdessä vertaisten kanssa tuntui tässä valossa hyvältä ajatukselta.

– Ajattelin, että lomalla saan toisilta samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta vertaistukea ja myös uusia näkökulmia oman elämän tueksi.

Tuettua lomaa voi hakea kuka tahansa kohderyhmään kuuluva. Kemppaisten mielestä hakuprosessi oli helppo.

– Täytimme melko simppelin kaavakkeen, joka löytyi helposti Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon sivulta. Päätöskin tuli nopeasti, Kaarina sanoo.

Aikuisten vertaislomalla Kemppaisille tarjoutui tilaisuus irtautua arjesta osallistumalla monipuoliseen, hyvinvointia tukevaan ohjelmaan yhdessä lomaryhmän kanssa.

– Ohjelma tarjosi jokaiselle jotakin. Pelien ja tietokilpailujen lisäksi tarjolla oli retkeilyä, rentoutumista, karaokea, kauneushoitoja, nuotiokahveja ja kaikenlaista jumppaa tuolijumpasta vesijumppaan, Kaarina listaa.

– Ohjelmaa oli sopivasti, eikä siihen ollut myöskään pakko osallistua, jos ei huvittanut tai jaksanut. Meiltä jäi yksi ilta pois, mutta muutoin olimme kaikessa mukana.

Erkille on jäänyt eritysesti mieleen ensimmäisen päivän tutustumisleikki. Ihmiset jaettiin pareihin tuntemattoman kanssa ja parit esittelivät ryhmälle toisensa.

– Oli jännä tutustua ihan vieraaseen ihmiseen. Ja kivakin, muuten sitä olisi päätynyt juttelemaan vain ennestään tuttujen kanssa.

– Teimme myös retkiä omatoimisesti, Kaarina lisää. Matkakohteemme Imatra tarjoaa kesäturisteille paljon erilaista ohjelmaa; on kesäteatteria, kesäkahviloita ja tietysti legendaarinen Imatrankoski.

– Loma olisi saanut olla pidempi, Kaarina sanoo. Molempia Kemppaisia naurattaa.

– Ei vainenkaan, Kaarina jatkaa. – Loma oli juuri sopiva. Viiden päivän breikin voi ottaa lapsiperhekin.

Kaarina lähettää terveiset lukijoille: hoitakaa itseänne, elämän ei aina tarvitse olla sitä ”arjen rääpimistä.”

Sykettä nostavaa kilpailuhenkeä

– Kaikille on samat säännöt! joku huutaa vuorossa olevalle pelaajalle.

– Älä ole noin totinen! Tämähän on vain leikkiä, pelaaja huutaa takaisin.

– Eikä ole! Tämä on kilpailu, ja sinä pelaat ihan omilla säännöilläsi!

Tämänkertainen ryhmä on kilpailuhenkinen. Mölkyn lisäksi myös bocciasta, keilaamisesta, tietokilpailuista ja jopa vesiliukumäessä liukumisesta saadaan sykettä nostava kilpailu aikaiseksi.  Vaikka tunteet ajoittain kuumenevatkin kilpailun tuoksinassa, kaikki ovat taas keskenään ystäviä, kun peli päättyy.

Päätän, että lomani huipentuu viimeisenä aamuna vielä yhteen kilpailuun ja lähden etsimään sydänlomalaisia seurakseni vesiliukumäkeen. Tuttuja kasvoja ei näy, mutta mielessäni alkaa muotoutua suunnitelma.

Löydän itselleni kilpakumppaneiksi tamperelaisia miehenalkuja ja saan heiltä viime hetken vinkkejä. Tekniikka on tärkeä; jos olet selälläsi, vauhti voi olla niin luja, että nouset kaarteissa laidoille ja aikasi hidastuu.

Sijoitun lopulta toiseksi vesiliukumäen nopeuslaskukilpailussa ajalla 42:06:00. Lähden kotimatkalle hymyillen, kuvitteellinen hopeamitali kaulassani.

Hae tuettua lomaa

Voit hakea tuettua lomaa, jos asut Suomessa vakituisesti ja kuulut kohderyhmään. Lomat myönnetään pienituloisille hakijoille. Myös terveydelliset ja sosiaaliset haasteet ovat perusteita loman myöntämiselle.

MTLH maksaa loma­kulusi pääosin. Sinulle jää maksettavaksi omavastuumaksu (125 € /hlö) ja matkakulut lomakohteeseen. Ruokailut, majoitus ja loman ohjelma on hoidettu puolestasi.

Hae tuettua lomaa viimeistään 3 kuukautta ennen loman alkua sähköisellä hakemuksella. Halutessasi voit myös tilata paperisen loma­hakemuksen ja tuettujen lomien vuosiesitteen MTLH:n asiakaspalvelusta; lomat@mtlh.fi tai soittamalla 010 2193 460 (ark. klo 9–13)

Lue myös:

Salla-Maarit Volanen halusi parantaa itsemyötätuntoaan ja teki harjoitteita. Vuosien aikana hän on pystynyt luomaan itseensä lämpimämmän ja lempeämmän suhteen. Hän oppi näkemään itsessään paljon arvostettavia ja kauniita puolia ja piirteitä, joita hän ei aikaisemmin ollut osannut nähdä tai arvostaa. Salla-Maarit myös kirjoitti kirjan Huomio hetkeen – Levollisen läsnäolon taito.