Vertaistukija on toivon lähettiläs

Auta sydänsairastunutta. Tee lahjoitus vertaistuen järjestämiseksi.

Kaikki alkoi viattomilta tuntuvista oireista. Närästystä, hartiakipuja, väsymystä. Marju Pärssinen, nelikymppinen kahden lapsen äiti ja varhaiskasvatuksen opettaja, ajatteli ensin kyseessä olevan stressi tai lihasjännitys. Hän sai vaivoihinsa närästyslääkkeitä ja venyttelyohjeita. Aluksi lääkkeistä tuntui olevan apua, mutta sitten oireet alkoivat kuitenkin pahentua. Marju alkoi sisimmässään aavistaa, että kaikki ei ollut kunnossa.

Sydäninfarkti pysäytti arjen

Lopulta Marju hakeutui päivystykseen, jossa epäiltiin edelleen lihasperäistä vaivaa. Hänelle ehdotettiin tyynyn vaihtamista ja jopa roikkumista puussa hartioiden rentouttamiseksi. Varmuuden vuoksi otettiin kuitenkin verinäyte. Marju istui sairaalan aulassa syömässä eväitään, kun lääkäri ja hoitaja palasivat järkyttävän viestin kanssa:

– Rouva, teillä on parhaillaan sydäninfarkti päällä. Tulkaapa hoitotiimin mukaan. Isäntä voi lähteä kotiin.

Sali hiljeni. Marju yritti pysyä rauhallisena, mutta sisällä myllersi. Hän pelkäsi kuolevansa, eikä tiennyt, näkisikö enää koskaan tyttäriään. Hän ei olisi halunnut lähettää miestään kotiin.

Marjulle tehtiin kiireellinen pallolaajennus. Yhtäkkiä hän oli sydänpotilas – uusi identiteetti, joka tuntui vieraalta ja pelottavalta. Hän palasi pian töihin, mutta itki salaa, kun kollegoiden silmä vältti. Työpäivien jälkeen hän oli uupunut.

Vain muutamaa viikkoa myöhemmin oireet palasivat. Hengittäminen oli vaikeaa, mutta terveydenhuollossa epäiltiin flunssaa ja tarjottiin lähetettä myös psykologille. Vasta kun eräs lääkäri päätti kuvata sydämen, löytyi uusi täysin tukkeutunut sepelvaltimo. Edessä oli toinen pallolaajennus.

Samaan aikaan Marjun mies alkoi yskiä verta. Tutkimuksissa paljastui harvinainen sydänsairaus. Kolmen kuukauden sisällä Marjusta oli tullut sekä sydänsairas että sydänsairaan läheinen. Huoli omasta ja puolison terveydestä oli musertava.

– Mietin, mitä lapsillemme tapahtuisi, jos molemmat kuolisimme. Huolen määrä oli valtava.

Vertaistuki toi toivon takaisin

Etsimällä tietoa sairaudestaan Marju törmäsi lehtijuttuun vertaistukihenkilöstä nimeltä Riikka. Hän otti yhteyttä – ja sai heti tunteen, ettei ollut yksin.

– Jo ensitapaamisella sain tukea, tietoa ja ennen kaikkea ymmärrystä henkilöltä, joka tiesi omasta kokemuksestaan, mitä kävin läpi.

Riikan suosituksesta Marju osallistui myös sopeutumisvalmennuskurssille. Siellä hän sai lisää tietoa sairaudestaan ja kohtasi muita samassa tilanteessa olevia. Hän ihaili vertaistukihenkilöiden kykyä kohdata ihmiset lämpimästi ja inhimillisesti – ja päätti itsekin kouluttautua tukijaksi.

– On mahtavaa nähdä, miten ihmiset avautuvat tullessaan kohdatuksi, rentoutuvat ja löytävät toivoa vaikeuksien keskellä. Usein pelkkä kuuntelu ja yhdessä oleminen riittää, sillä läsnäolo kantaa.

Nykyään Marju toimii itse vertaistukihenkilönä. Hän tapaa sairastuneita ja on mukana myös vertaistukiryhmissä. Jokainen kohtaaminen on erilainen, mutta yhteistä on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

– Usein sairastuneet saavat terveydenhuollosta avun akuuttiin tilanteeseen, mutta sen jälkeen sairastunut voi jäädä täysin yksin. Me vertaistukijat luomme toivoa ja luottamusta tulevaan.

Marju tietää omasta kokemuksestaan, miten tärkeää vertaistuki on. Hän uskoo, että jokaisella sairastuneella tulisi olla mahdollisuus saada rinnalleen tukihenkilö – joku, joka ymmärtää ilman selityksiä.

– Vertaistuki auttaa pahimman yli ja vahvistaa ajatusta, että sairastunutkin voi elää täyttä elämää.

Lahjoita – olet tärkeä osa toivoa

Sydänsairaus voi kohdata kenet tahansa – yllättäen ja keskellä arkea tai juhlaa. Lahjoituksesi avulla koulutetaan vertaistukihenkilöitä, jotka kulkevat sairastuneiden rinnalla silloin, kun pelko ja epävarmuus ovat suurimmillaan.

Jokainen lahjoitus tuo toivoa.

Yhdessä voimme varmistaa, ettei kukaan jää yksin sairautensa kanssa.

Tee lahjoitus verkossa >>

Muita tapoja lahjoittaa:

• lähetä tekstiviesti SYDÄN numeroon 16499 (10 e)
• Tee lahjoitus MobilePaylla numeroon 44802