Ateneumin taidemuseossa Gallen-Kallela, Klimt & Wien

Wien oli 1900-luvun alussa uusien ajatusten, tyylien ja kansainvälisten vaikutteiden sykkivä keskus, joka houkutteli eri alojen taiteilijoita ympäri Eurooppaa. Yksi taiteilijoista oli Akseli Gallen-Kallela.

1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoillisina pidetyistä taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä. Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessio. Gustav Klimt johti Wienin sesession perustamista vuonna 1897.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo taiteilijoista, joiden kanssa Gallen-Kallela teki yhteistyötä ja osallistui näyttelyihin. Gallen-Kallella oli yhteisnäyttely esimerkiksi Edvard Munchin kanssa. Tämä taiteilijoiden yhteistyö näkyy Ateneumin näyttelyssä.

Näyttely on kuin valtava aarrearkku, jossa näkyy tyylien sekamelska ja taiteen monimuotoinen kirjo, Ateneumin intendentti Anu Utriainen kertoo.

Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Laaja liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia sekä pyrkimys asioiden tyylittelyyn tai pelkistämiseen.

Sesessionistit olivat hyvin kiintyneitä maisemiin, ja Gallen-Kallelahan tunnetaan juuri järvimaisemista. Myös myyttinen menneisyys kiehtoi taiteilijoita.

– Haluan nostaa naisten roolia esille. Naiset olivat sesessionin eteenpäin vievä voima, Utriainen kertoo.

Näyttelyssä nähdäänkin esimerkiksi Emilie Flögen reformipuku sekä laaja kirjo erilaisia esineitä.

Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Emilie Flöge, Akseli Gallen-Kallela, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Gustav Klimt, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky, Koloman Moser, Edvard Munch sekä Egon Schiele.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely Ateneumissa 26.9.2025–1.2.2026.

Lue myös blogi Pala kerrallaan – palapeliä tehdessä rentoudun