Kansalaisyhteiskunta muuttuu, pysymmekö mukana?

Olen toiminut järjestöissä ja yhdistyksissä aktiivisesti 15-vuotiaasta saakka. Nuorempana minua vetivät puoleensa erityisesti hallinnon vastuutehtävät ja byrokratian pyörittäminen yhdistysten hallituksissa. Nyt kun järjestöarki kuuluu työhöni, on kiinnostukseni suuntautunut enemmän vapaaehtoistoimintaan ja omaehtoiseen kansalaistoimintaan. Käyn keikkalaisena jakamassa materiaalia ja neuvomassa ihmisiä tai olen mukana järjestämässä pieniä tapahtumia.

Samanlaisia muutoksia yhdistysten toimintaan osallistumisessa voi nähdä myös yhteiskunnassa yleisesti. Kansalaistoiminta on edelleen suosittua ajanvietettä, ja etenkin nuorison kiinnostus on kasvussa. Kuten tästä lehdestä voit lukea, olisi viidennes Etelä-Suomessa asuvista jäsenistämme valmiita tekemään vapaaehtoistyötä. Tämä tarkoittaa yli kahta tuhatta ihmistä, jotka voisivat antaa aikaansa sydäntyölle. Vapaaehtoisuuden muodot ovat kuitenkin muutoksessa.

Suuntaus kohti yksilöllisyyttä

Yhdistystoiminta muovautuu, koska ympäröivän yhteiskunnan rakenteet, arvot ja siinä toimivat ihmiset ovat muutoksessa. Kuten muussakin yhteiskunnassa, myös yhdistyksissä suuntaus on yhteisöllisyydestä yksilöllisyyteen. Aiemmin yhdistystoimintaan kannusti ehkä yhteinen vastuu yhteiskunnasta ja tahto­ hyvän tekemiseen. Nykyään yhdessä toimimisella saatetaan vahvistaa omaa identiteettiä ja hakea elämään merkityksellisyyden tunnetta verkostoitumalla samanmielisten kanssa. Toiminnan ja jäsenten sijaan puhutaan yhä enemmän palveluista ja asiakkaista. Suuret liitot korvautuvat yhä useammin paikallisella tässä ja nyt -toiminnalla.

Muutos voi ahdistaa ja lamauttaa, jos sen näkee uhkana. Se voi kuitenkin olla myös mahdollisuus. Jos uskaltaa kyseenalaistaa omia, syvään juurtuneita toimintatapoja, vastaukseksi voi saada muutoksen. Yhtä hyvin myllerrys voi palauttaa uskon siihen, että se mitä teemme, on perusteltua ja oikein. Muutos itsessään ei siis ole päämäärä, mutta kysyvä ei tieltä eksy.

Sydänliiton yhteisökehittäjänä haluan tukea yhdistyksiä vaikeiden kysymysten esittämisessä ja tarjota työkaluja, joiden avulla muuttuneessa toimintaympäristössä on helpompi­ pärjätä. Yhdistystoiminnan uudistumisessa auttavat Hyvä sydänyhdistys -kehittämistyökalut, joiden avulla yhdistyksen toimintaa voi arvioida, kehittää ja suunnitella. Työkalupakki­ on juuri täydentynyt liikunnan kehittämistä helpottavilla työkaluilla ja siinä auttavilla koulutetuilla vapaaehtoisilla. Tänä vuonna jatkamme työkalujen kehittämistä ja muokkaamista yhdistystoimijoiden kanssa, jotta työkalut palvelevat toimintaa mahdollisimman hyvin.

Haluamme parantaa yhdistysmateriaalien ja -koulutusten saatavuutta ja helppokäyttöisyyttä. Aloitimme Yhdistysnetti-verkkosivuston kehittämisen järjestämällä kolme työpajaa sydänyhdistysten ja sydänpiirien toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistehtävien kuvaaminen ja määrittäminen on loppusuoralla; ensimmäiset, liikuntavastaavan ja ruokavastaavan roolit, ovat valmistumassa. Näiden roolikuvauksien pohjalta voidaan määrittää muut tehtävä­kuvat ja löytää siten uusia innokkaita vapaaehtoisia sydänyhteisöön.

Yhdistystoimintaan voisi soveltaa japanilaisen järjestelyasiantuntija Marie Kondon kodin siistimisen oppeja. Kysytään kunkin työtavan ja toiminnon kohdalla, palveleeko se meidän yhdistystämme tulevaisuudessa ja aiheuttaako se meissä iloa. Jos vastaus on ei, kiitetään toimintamuotoa meitä hyvin palvelleena ja siivotaan se kunnioittavasti pois. Voimme toimia onnellisemmin yhteisössämme, kun meillä on tilaa uusille kokeiluille ja innostukselle.

Cecilia Bergström,
yhteisökehittäjä