Pian päivä taas paistaa
Eläkeläisen kaamosaika ei ole valoton. Kun hän talvella kääntyy kohti silmien korkeudelta paistavaa keskipäivän aurinkoa, hän tietää olevansa onnellisten joukossa. Lyhyenä keskitalven päivänä hän voi viettää koko valoisan ajan ulkoillen. Sen jälkeen hän saa hyvillä mielin antautua sohvan omaksi, sytyttää kynttilän ja kääriytyä huopaan lukemattomien kirjojen kera.
Mutta määränsä kaikella: Pian sohvatyynyjen napit alkavat ikävästi painaa selkää, kynttilät käryttävät ja lukemisto on loppuun kaluttu, mausteinen glögijuoma närästää, pähkinät on pureskeltu ja suklaasta enää käärepaperi jäljellä. Ja vielä viikkotolkulla jäljellä tätä hämärän hyssyä!
Voisimmeko jo siirtyä kesäaikaan? Kyllä, se on mahdollista vielä pari kertaa ennen kuin Euroopan unionissa luovutaan erillisistä kesä- ja talviajoista. Kaikkien jäsenmaiden tulee vain päättää, mitä aikaa ne alkavat elää vuoden ympäri. On valittava, mihin valoisan tunnin haluaa sijoittaa: iltapäivään ja iltaan vai aamuun ja aamupäivään.
Kesään vai talveen?
Kesäaikaan siirtymisen alkuperäiset juuret löytyvät ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Valoisaan päiväsaikaan sotiminen kulutti vähemmän energiaa. Toisen maailmansodan aikana tehtiin sama kellonkääntötemppu. Sotien päätyttyä palattiin ns. normaaliaikaan. Kriisiaikana yleiseen etuun vedoten sotaa käyneet suurvallat säätivät kellot sopimaan sodankulkuun. Olemme onnekkaita, että meidän aikanamme kesä- ja talviajan valintaan haetaan myönteisempiä perusteluita.
Kansalaiset kaikissa EU-jäsenmaissa ovat saaneet ilmaista mielipiteensä. Suomalaiset tekivät sen reilu vuosi sitten Otakantaa-palvelussa. Siellä mielipiteensä ilmaisseista vastaajista 52 prosenttia (238 000) kannatti pysyvää talviaikaa ja 48 prosenttia (216 000) pysyvää kesäaikaa.
Suomen Latu kysyi viime syksynä tuhannen ihmisen mielipidettä viisareiden suunnasta – kesään vai talveen. Enemmistö vastanneista (43 %) halusi valoisammat iltapäivät ja illat eli pysyvän kesäajan. Viidesosa vastanneista halusi pysyvän talviajan, valoisat aamut ja aamupäivät. Lopuille vastaajille asialla ei ollut väliä. Lienevätkö olleet eläkeläisiä?
Suomen Ladun mukaan pysyvä kesäaika toisi 130 valoisaa lisätuntia alkuiltaan. Ulkoilijoille valon ajoituksella on merkitystä, koska yleensä ihmiset liikkuvat eniten klo 16-20 välillä. Valoisa alkuilta madaltaa kynnystä lähteä ulos ja lopputuloksella voi olla myönteisiä vaikutuksia kansanterveyteen. Kysymyksen asettelut olivat näissä kansalaiskyselyissä erilaiset, joten niitä on mahdotonta suoraan verrata toisiinsa.
Kunhan päivä paistaa
Mutta tasan eivät mene onnen lahjat. Terveyden asiantuntijat vetoavat yli kymmeneen kansainväliseen tutkimukseen: Aikaisempi aamu eli pysyvä talviaika suojaa terveyttä. Aamulla sarastava valo tahdistaa sisäisen kellomme ja vuorokautemme 24 tuntiin. Valoisat illat eli pysyvä kesäaika sekoittaa unirytmiä ja aiheuttaa unihäiriöitä, jotka puolestaan rasittavat sydäntä ja verisuonia, heikentävät sokerinsietoa ja altistavat lihomiselle. Siinäpä toisenlaisia vaikutuksia kansan terveyteen.
Aikavyöhykkeen valinta nostattaa tunteita ja aiheuttaa keskustelua kaikilla tahoilla. Ennemmin tai myöhemmin Suomi tekee valintansa omasta aikavyöhykkeestään, jota ei ratkaise pelkästään kansalaisten aamu- tai iltaunisuus. Myös naapurimaiden ratkaisut vaikuttavat siihen, elääkö Suomi jatkossa Itä- vai Länsi-Euroopan aikaa. Pääasia on, että kaikkia ärsyttävästä viisareiden vääntelystä luovutaan.
Eläkeläinen voi kesät talvet kääntyä kohti puolenpäivän aurinkoa olipa kello 11 tai 12. Ei sillä niin väliä, kunhan päivä paistaa.
Lue myös Harmaa pantterin blogi Tapahtukoon minun tahtoni