Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Juhani Vahtokari: Sydämellinen lääketiede

Juhani Vahtokari: Sydämellinen lääketiede

Kuinka paljon pitempään sukulaiseni olisivat eläneet jos he olisivat saaneet tämän päivän lääketieteen täsmäohjeet ja lähes ihmeitä tekevän hoidon, Juhani Vahtokari pohtii blogissaan.

Onko suvussasi ollut sydän- ja verisuonisairauksia? Kardiologi katsoi minuun odottaen vastausta. Päässäni vilahtelivat isoisät ja -äidit, vanhemmat, enot, sedät  ja tädit. En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että sydämessäni tai verisuonissani voisi olla vikaa; olinhan nuorena liikkunut paljon. Urheilukenttä kutsui aina kun mahdollista, ja kotona sai hyötyliikuntaa pienen maatilan talikonvarressa, puusouvissa ja peltotöissä.

Mietin kysymystä. Muistin kuinka vein oppikoulupoikana mummoa tämän tästä lääkäriin Tampereen Hämeenkadulle. Istuin rappukäytävässä odottamassa kunnes mummo taas tuli vastaanoton ovesta mukanaan uusi resepti. Hän puhui jotakin sydämen laajentumasta. Vaari oli kuollut saappaat jalassa ennen seitsemääkymmentään. Mummon huono sydän sai lopulta seurakseen aivoverenvuodon. Elämää riitti vajaat viisi vuotta pidempään kuin vaarilla.

Kaksi enoa ja täti kokivat kovan kohtalon, vain harvan ikävuodet alkoivat seitsemällä. Äiti sinnitteli sukunsa ennätykseen, reippaasti yli kahdeksaankymmeneen. Nyt vasta ymmärsin, että tottahan se on; jos ja kun nämä viat ovat geeneissä, olen kantanut sairastumisen riskiä koko ikäni. Tuossa se on väijynyt olan takana. Ei kai vaan… väreet menivät selkäpiissä. – Kyllä, vastasin. – Kyllä niitä on ollut melko monella äidin suvussa.

Käännyin kylkiasentoon tutkimuspöydällä. Kardiologi liikutteli ultraäänianturia rinnan päällä ja kyljen seutuvilla. Näin monitorin, mutta en osannut tulkita näkemääni. – Veri syöksyi kohisten eteenpäin ja piti elämää yllä.– Siellä on sellainen sivuääni… kyllä nyt on selvästi havaittavissa lievän ja keskivaikean välillä oleva aorttaläpän ahtauma.

Sitä se sivuääni siis oli.

Urheilulääkärikin oli joskus kauan sitten kuullut sen, mutta ei ollut kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Eikä varmasti ollut vielä silloin syytäkään. – Sydän itse tuntuu vahvalta ja terveeltä, kardiologi sanoi. – Mutta tilannetta on nyt seurattava. Jos ahtauma pahenee, se saattaa aiheuttaa lisää vahinkoa. Sydämen vasen kammio kuormittuu, sen seinämät voivat paksuuntua ja lopulta kammio saattaa laajentua. Tuomio oli tullut, vaikkakin selvästi ehdollinen. – Kyllä tästä selvitään, kardiologi sanoi. – Jos ahtauma pahenee, lääketieteellä on keinonsa.

Sain kolesteroli- ja verenpainelääkereseptin ja muutaman ohjeen. Riittävästi vihanneksia, liikuntaa, positiivista mieltä ja seuraava kontrolli vuoden kuluttua. Sulkiessani oven seuraavat pari potilasta olivat jo odottamassa. Toisen kädessä oli lehti, mutta katse oli suunnattu kaukaisuuteen, toinen räpläsi trendikkäästi puhelintaan. Ties vaikka olisi katsonut mitä ultraäänestä sanotaan.

Ulos mennessäni näin heilimöivät viljapellot. Oli elokuu. Saa nähdä mitä seuraavassa tutkimuksessa todetaan. Nyt kai olisi syytä ajatella ruokalautasen kokoonpanoa, huolehtia verenpaineesta ja ajatella positiivisesti. Kuinka paljon pitempään sukulaiseni olisivat eläneet jos he olisivat saaneet tämän päivän lääketieteen täsmäohjeet ja lähes ihmeitä tekevän hoidon?

Juhani Vahtokari on rehtori, emeritus ja tietokirjailija.

Lue myös:
Ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan artikkeli: Geenitutkimukset sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikassa

Miten toimin, jos näen jonkun lyhistyvän maahan tai löydän jonkun maasta makaamasta? (defi.fi)

Lääketiede: Ei elämästä selviä hengissä (sydan.fi)

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi