Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Eteisvärinästä hyytymä, hyytymästä aivoinfarkti

Miksi omaa pulssiaan tulisi tarkkailla? Siksi, että poukkoileva rytmi voi olla merkki eteisvärinästä. Ja eteisvärinä puolestaan saattaa aiheuttaa aivoinfarktin. Siksi.

4.3.2014
·
Piiu Latvala
·

Syynä eteisvärinän vaarallisuuteen ovat hyytymät. Sydämen eteisiin saattaa syntyä verihyytymiä, koska sydämen pumppausteho hieman heikkenee eteisvärinässä. Nämä hyytymät voivat lähteä liikkeelle ja ajautua aivoihin.
Vaikka eteisvärinä itsessään ei ole “hengenvaarallinen”, ovat siihen liittyvät mahdolliset seuraukset juuri sellaisia. Viisinkertainen riski saada aivoinfarkti on kylmä fakta.

Eteisvärinä esittäytyy

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Sitä sairastaa noin 100 000 suomalaista. Sairaus yleistyy entisestään, sillä iän myötä sen esiintyvyys nousee.

Eteisvärinä voi oireilla sydämen tykyttelynä tai huonona olona. Huimaus, väsymys, hengenahdistus ja tavallisen suorituskyvyn lasku ovat tyypillisiä eteisvärinän oireita. Eteisvärinä on kuitenkin siitä ikävä sairaus, että se voi olla myös oireeton.

Eteisvärinän taustalta löytyy usein kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat tai sydämen vajaatoiminta. Samoin diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät eteisvärinän vaaraa. Yleensä eteisvärinä liittyy myös ikään, sillä eteisvärinä yleistyy selvästi 60 ikävuoden jälkeen.

Hoitamamaton eteisvärinä voi häiritä tavallista elämää ja arkea, kun pelko sydämen oireilusta, väsymys ja huono olo karsivat omia menoja ja nousevat määräävään asemaan.

Eteisvärinän hoidossa halutaan estää tietenkin verisuonitukoksen aiheuttamat aivoinfarktit, mutta myös mahdollisesti taustalla olevat sairaudet pyritään saamaan hyvään hoitotasapainoon.

Hoidossa pyritään siihen, että eteisvärinä vaikuttaisi normaaliin arkieloon mahdollisimman vähän.

Mitä värisevässä sydämessä tapahtuu?

Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu säännöllisesti, vaan eri kohdat supistelevat eri tahdissa. Eteiset ikään kuin värisevät. Koska sähköimpulssit kulkeutuvat sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, on syke epäsäännöllinen ja epätasainen.

Värinän takia sydämen pumppausteho heikkenee ja sydämen eteisiin saattaa jäädä verta, joka hyytyy. Pahimmassa tapauksessa nämä hyytymät, “tulpat”, lähtevät liikkeelle ja tukkivat verenkiertoa.

Aivoissa hyytymät voivat tukkia yhden tai useamman suonen. Aivojen alueilla, jonne veri ei enää pääse hyytymän takia, aivosolut alkavat kuolla hapen ja ravinnon puutteen takia. Seurauksena on siis aivoinfarkti.

Helppoa kuin heinänteko

Säännöllisyys eli rytmi. Tahti eli vauhti. Kun tunnustelet pulssiasi, kiinnitä huomiota näihin kahteen asiaan.
Pulssin löytää yleensä parhaiten joko ranteesta, kyynärtaipeesta tai kaulalta. Kokeile, mistä itse tunnet sen helpoimmin.
Paina kohtaa yhdellä tai useammalla sormella.

Kuulostele ja tunnustele, tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Helpottaaksesi ja havainnollistaaksesi asiaa, voit sanoa ääneen “hep” aina, kun tunnet sykkeen.

Laske vielä pulssin sykäykset puolen minuutin ajan. Kun kerrot tuloksen kahdella, saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Tämä niin sanottu lepopulssi on normaalisti 50-110 lyöntiä minuutissa. Kaikki poikkeamat eivät kuitenkaan ole vaarallisia.

Yksi kerta ei riitä eli tee tästä tapa. Rutiininomainen “tarkistuskierros” vie minuutin, mutta sillä voi olla valtavan suuri merkitys sinun terveytesi kannalta.

Jos huomaat epäsäännöllisyyttä pulssissasi, ota yhteyttä hoitajaan tai lääkäriin. Tee niin myös, jos pulssisi on niin tiheä tai epäsäännöllinen, että et saa siitä selvää. Jos lepopulssisi on ilman mitään syytä selvästi nopeutunut tai hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa, kannattaa asia myös selvittää.

Tietoa ja tarinoita

Lisää asiaa eteisvärinästä, pulssin tunnustelusta ja elämästä eteisvärinän kanssa löydät osoitteesta www.tunnepulssisi.fi

Lue seuraavaksi