Rakkaus lukemiseen houkuttelee mukaan lukupiiriin
Lukupiiri yhdistää lukemisen harrastajia. Halu lukea enemmän, monipuolisemmin ja yhdessä toisten kanssa kasvattaa ystävyys-, tuttavuus- ja naapuruussuhteita.
Lukupiiri on osa suomalaista lukemisperinnettä ja suosittu harrastus. Eri aikakausien lukupiirejä yhdistää se, että osallistujat ovat kokoontuneet kirjan ympärille. On luettu ja keskusteltu. Luettu siksi, että voidaan ja osataan keskustella. Myös siksi, että sivistytään ja kehitytään ihmisinä.
Lukupiireillä on ollut monta kutsumanimeä: lukuseura, lukukerho, lukurengas, kirjallinen yhdistys, kirjallisuuskerho. Lukupiiri-ilmiö on yhtä vanha kuin lukeminen tai jopa vanhempi. Onhan tarinoiden kertominen ja suullisen kansanperinteen kehittyminen leirinuotiolla tai osana yhteistä työtekoa kehittynyt jo ennen lukutaidon leviämistä.
Lukupiirit ovat edelleen ystävien, tuttavien, naapurien tai saman alueen asukkaiden perustamia yhteisöjä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja epämuodollisesti. Tapaamisissa osallistujat liittävät lukemiseen ja siitä keskustelemiseen myös muuta sosiaalista kanssakäymistä kuten yhdessä syömistä.
Epämuodollisesti kokoontuvia lukupiirejä syntyy myös esimerkiksi työpaikoilla. Kirjaston väki ja tutkijat ovat esimerkkejä lukijoista, jotka kokoontuvat ammatillisen kirjallisuuden pariin.
Ohjatut lukupiirit ovat enemmän tai vähemmän julkisia. Niitä järjestävät kirjastot, kansalais- tai työväenopistot ja muut oppilaitokset, seurakunnat, kansalaisjärjestöt ja yhdistykset. Toisin kuin epämuodollisissa lukupiireissä, useimmissa ohjatuissa lukupiireissä on vetäjä, joka ohjailee keskustelua.
Valituista kirjoista keskusteleminen, erilaisten lukukokemusten vastaanottaminen ja vertailu toisiinsa nousevat suurimmaksi anniksi ja ilonaiheeksi. Myös lukemisen monipuolistuminen ilahduttaa lukupiiriläisiä. Lukupiireihin osallistujat arvostavat myös sosiaalisia kontakteja, yhdessäoloa, hauskuutta ja ryhmähenkeä sivistymistä unohtamatta. Usein yhdessä käsiteltäväksi kirjaksi valitaankin teos, josta lukijat saavat mielihyvää ja jolla on yhtymäkohtia lukupiiriläisten omiin kokemuksiin.
Taustatietona on käytetty Suvi Aholan väitöskirjaa Lukupiirien Suomi. Yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009 ja Suvi Aholan kirjaa Lukupiirien aika (Avain, 2013).