INR-seuranta Marevan-hoidossa

Lääkkeen vaikutusta veren hyytymiseen mitataan tromboplastiiniaika-nimisellä verikokeella. Kokeen lyhenne on INR, joka tulee englanninkielisistä sanoista International Normalized Ratio. Lääkäri tai asiaan perehtynyt hoitaja määrittää Marevan-lääkkeen annoksen INR-kokeen tuloksen perusteella. Lääkkeen annos voi vaihdella eri viikonpäivinä, mutta hoidossa pyritään mahdollisimman tasaiseen annosteluun.

INR-kokeen ottaminen

INR-arvo mitataan tavallisesti laskimoverestä kyynärtaipeesta otetusta verinäytteestä. Tätä varten potilas käy laboratoriossa. Näytteen voi ottaa mihin tahansa aikaan päivästä, eikä sitä varten tarvita paastoa. Kannattaakin siis välttää laboratorioiden ruuhka-aikoja. INR-tulos välitetään potilaan hoidosta vastaavalle lääkärille tai hoitajalle. Potilas voi myös nähdä tuloksen Omakannasta.

Jos potilaan on vaikea päästä laboratorioon, mittaus voidaan tehdä myös sormenpäästä otetusta veripisarasta vieritestauslaitteella. Laitetta käytetään yleisesti esimerkiksi kotisairaanhoidossa.

Tuloksen saatuaan lääkäri tai hoitaja ilmoittaa potilaalle lääkkeen jatkoannoksen. Tämä voi tapahtua puhelinsoitolla, tekstiviestillä, kirjeellä, tai muulla yhdessä sovitulla tavalla. On erittäin tärkeätä, että molemmat osapuolet tietävät miten yhteydenpito on sovittu tapahtuvaksi.

INR-tuloksen tulkinta

Normaalisti, ilman lääkitystä, INR-arvo on 0,7-1,2. Lääkkeen vaikutuksesta INR-arvo nousee. Tavallinen tavoiteltu hoitotaso on 2,0-3,0. Eräillä tekoläppäpotilailla voidaan vaatia korkeampaa tasoa (2,5-3,5).

Jos INR-arvo on alle 2,0, potilas on tukosvaarassa ja lääkkeen annosta täytyy nostaa. Jos INR nousee yli hoitotavoitteen, potilas on vastaavasti verenvuotovarassa, ja annosta on pienennettävä. Vuotovaara lisääntyy merkittävästi kuitenkin vasta INR-arvon ylittäessä tason 4,0-4,8.

Lääkkeen annosteluun liittyviä huomioita

Lääke on pitkävaikutteinen. Annosmuutoksen jälkeen vaste INR-tuloksessa näkyy vasta muutamien päivien kuluttua. Yleensä annostelussa määritetään vähintään viikon annos kerrallansa. Hyvässä hoitotasapainossa olevat potilaat käyvät INR-mittauksessa 4-6 viikon välein.

Heittelevät INR-tulokset

Tavallisin syy heittelehtiviin INR-tuloksiin, erityisesti liian mataliin, on lääkkeen unohtaminen. Tästä syystä kannattaa käyttää lääkeannostelijaa eli dosettia.

Toinen tavallinen syy on vaihteleva K-vitamiinin saanti ravinnosta. Lääkitykseen liittyviä ravitsemusohjeita löydät täältä.

Liian korkeat INR-arvot selittyvät usein ravinnon liian vähäisellä K-vitamiinin saannilla tai alkoholin käytöllä.

Monet lääkeaineet vaikuttavat Marevan-lääkkeeseen. Jos potilaalle aloitetaan tällainen uusi lääke, kannattaa INR-arvoa mitata alussa vähän tiheämmin, jotta Marevanin annostusta voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa.

Satunnaisista INR-vaihteluista ei tarvitse huolestua. Hoitotasapainoa voidaan pitää hyvänä, jos kahdeksan INR-arvoa kymmenestä on hoitotasolla. Jos INR-tulos on toistuvasti pois tavoitealueelta, pitää pohtia edellä mainittuja syitä. Tarvittaessa tulee harkita lääkkeen vaihtoa toiseen antikoagulanttiin.