Sairastumisesta ja sairaudesta keskustelu

Sydänsairauteen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen ja läheisten elämään monin tavoin. Se voi herättää huolta ja voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta ja ärtymystä. Sairaus voi muuttaa toimintakykyä, arjen rytmiä ja vaikuttaa ihmissuhteisiin. Se voi vaikuttaa parisuhteeseen ja perhe-elämään.

Omalla tavalla ja tahdilla

Sairastuneella on oikeus päättää, mitä hän jakaa ja kenelle. Useimmat haluavat ensin selvittää ja sisäistää sairastumiseen liittyvät asiat itse, ennen kuin kertovat läheisille. Elämässämme on ihmisiä eri etäisyyksillä. Läheisimmät ovat perhe ja ystävät, kauempana työ- tai harrastustuttavat.

Puhumisen ja jakamisen tavat riippuvat tottumuksista ja persoonastakin. Ei ole lainkaan pakollista kertoa sairastumisesta esimerkiksi työpaikalla tai sukulaisille. Voi kuitenkin pohtia, saisiko asian esille ottamalla kuitenkin tukea tai voimavaroja myös itselleen.

Olisi hyvä, että elämässä olisi joku läheinen, jonka kanssa sairaudesta voi puhua. Sairaudessa voi tulla eteen hetkiä, jolloin tarvitsee tukea tai käytännön apua. Keskustelu tukee toipumista, sairauden hyväksymistä ja omahoitoa. Halutessaan voi miettiä, miten haluaa käsitellä sairautta eri ihmisten kanssa:

• Ulompi piiri: työkaverit, harrastustuttavat, kaukaisemmat sukulaiset
• Lähipiiri: ystävät, läheisemmät sukulaiset
• Perhe ja omaiset: puoliso, lapset, vanhemmat

Vertaistuki – jaettu kokemus

Vertaistuki tarkoittaa kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa, kahden kesken tai ryhmässä. Tärkeää on yhteinen kokemus, kuten sydänsairauteen sairastuminen. Joskus lähipiirissä voi olla ystävä, jolla on vastaava kokemus ja vertaistuki mahdollistuu. Sydänliiton kautta voi myös saada vertaistukea. Koulutetut vertaistukihenkilöt ja keskusteluryhmät ovat olemassa juuri vertaistuellista keskustelua varten. Vertaistukea on tarjolla sekä sairastuneille että omaisille.

Keskustelun merkitys sairauden käsittelyssä

Keskustelu auttaa ymmärtämään omia tunteita ja kokemuksia. Luotettavan keskustelukumppanin kanssa voi tarkastella tilannetta eri näkökulmista. Jokainen keskustelukerta voi tuoda uusia oivalluksia. Myös läheinen saa paremman käsityksen sairastuneen kokemuksesta. Ajan myötä keskustelu voi auttaa huomaamaan sairauden vaikutukset arkeen, arvoihin ja elämänsuunnitelmiin.

Sairaudesta keskusteleminen läheisen omaisen kanssa voi olla erityisen hyödyllistä arjen sujuvuuden ja yhteisymmärryksen vuoksi. Puolison kanssa keskusteleminen vahvistaa parisuhdetta ja yhteyttä kumppaniin.

Myös omaisen on tärkeä päästä kertomaan omista ajatuksistaan sairastuneelle. Usein omaiset eivät halua rasittaa sairastunutta omilla huolillaan ja peloillaan, joten ajatukset voivat jäädä sanomatta. Sopivassa vaiheessa yhteinen keskustelu kuitenkin kannattaa. Omaisella saattaa myös olla helpompi keskustella jonkun ulkopuolisen, kuten ystävän tai vertaistukihenkilön kanssa.

Keskustelu on yhteyttä toiseen

Meistä jokainen aloittaa keskustelun perustuen omiin kokemuksiinsa ja näkökulmistaan. Hyvän keskustelun lähtökohta on kuitenkin aina yritys ymmärtää toisen kokemusta. Kaikenlaiset keskusteluhetket ovat tärkeitä, olivatpa ne pikaisia kahvikeskusteluja tai sovittuja vertaistukitapaamisia tai perhepalavereita.

Toiset ovat luontevampia puhumaan ja jakamaan ajatuksiaan kuin toiset ja joskus saattaa harmittaa, että ei osaa ilmaista ajatuksiaan niin selkeästi kuin haluaisi. Henkilökohtaisesta asiasta, kuten sairaudesta, keskustellessa keskustelutaidoista murehtiminen kannattaa unohtaa. Keskustelussa tulee taitavammaksi ainoastaan keskustelemalla ja kerran ääneen sanotuista asioista on helpompi puhua myös seuraavalla kerralla.

Hyvän keskustelun periaatteet

Hyvän keskustelun muistilistan voit tarkistaa alta. Jos huomaat, että jokin tietty seikka hankaloittaa aina keskustelujen käymistä tai haluaisit kehittää jotakin kohtaa, pohdi mitä voisit tehdä seuraavalla kerralla sen vahvistamiseksi.

• Kiireetön hetki
  • Puhelimet ja laitteet pois, kahvipöydässä käydään usein parhaimmat keskustelut
  • Jos keskustelulle on aikaraja tai sinulla on kiire, se kannattaa kertoa toiselle ja sopia esimerkiksi uudesta tapaamisesta
• Kuuntelu
  • Aito kuulluksi tuleminen vaatii aktiivisesti kuuntelevan korvaparin
  • Tarkentavat kysymykset ja kehotukset kertoa lisää auttavat puhujaa
  • Keskustelun lomassa voi olla myös hiljaisia hetkiä, niitä ei tarvitse heti täyttää
• Oma jakaminen
  • Hyvä keskustelu perustuu vastavuoroisuuteen, jossa kuuntelu ja omien ajatusten jakaminen aiheesta vuorottelevat
• Ymmärtämisen lähtökohta
  • Keskustelun tarkoituksena ei ole olla samaa mieltä asioista, vaan pyrkimys ymmärtää toisen kokemusta
  • Toisen ajatusten arvostelu tai tuomitseminen vie keskustelun väärille raiteille.
  • Yritys antaa toiselle neuvoja ja vinkkejä tai jopa ratkaisuja, ei yleensä edistä keskustelua. Asioiden pohtiminen riittää.
• Suurista reaktioista pidättäytyminen
  • Etenkin sairaudesta keskusteltaessa monet asiat voivat saada aikaan suuria tunteita ja reaktioita, kuten ärsyyntymistä tai huolta.
  • Odota hetki ennen kuin kommentoit nopean tunteen vallassa ja pyri esittämään asia keskustelua tukevalla tavalla
• Kehonkieli huomioon
  • Normaali rento asento, silmiin katsominen, puheeseen reagoiminen esimerkiksi nyökyttelemällä viestittävät, että olet läsnä
  • Sen sijaan samanaikainen puuhastelu, kellon tai puhelimen vilkuilu tai poispäin katsominen ei vahvista keskusteluyhteyttä
• Jos keskustelu käy liian raskaaksi
  • Sairastumisesta puhuessa voi olla, että suuret tunteet ottavat vallan tai sen hetkiset rahkeet eivät enää riitä keskustelun jatkamiseen
  • Voitte sopia, että palaatte aiheeseen myöhemmin uudestaan