Sydänsairauksien seurannasta
Sydänsairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joita hoidetaan säännöllisellä lääkityksellä ja elintapahoidolla. Sairauden tilannetta ja lääkityksen toimivuutta pitää seurata. Seurannan tarkoituksena on ehkäistä sydänsairauden eteneminen ja pahenemisvaiheet, joten siksi se on tärkeää, vaikka sairaus olisi juuri nyt oireeton. Seuranta ei ole pelkkää reseptin uusintaa tai laboratoriokokeita ilman niiden asianmukaista tulkintaa.
Seuraavassa muistutetaan yleisimpien sydänsairauksien seurantasuosituksista.
Sepelvaltimotauti
Sydäninfarktin jälkeen ensimmäinen seurantakäynti tapahtuu 1-2 kk:n kuluttua. Monilla paikkakunnilla tämä hoidetaan nykyisin digitaalisella palvelulla, mutta tarvittaessa pitäisi olla mahdollisuus myös kasvokkaiseen tapaamiseen. Jatkossa seurantakäynti pitäisi toteuttaa kerran vuodessa perusterveydenhuollossa. Käynnillä arvioidaan oireet, verenpaineen tilanne, hoidon toteutuminen, ja otetaan verikokeita.
Eteisvärinä
Suurin osa tarvitsee seurantakäynnin ainakin kerran vuodessa. Käynnillä tarkastetaan lääkityksen, erityisesti veren hyytymiseen vaikuttavan antikoagulaatiohoidon toimivuus ja turvallisuus. Tätä koskevien laboratoriotutkimusten ohella otetaan EKG. Rytmihäiriötä ehkäisevän lääkityksen riittävyys arvioidaan. Jos eteisvärinä on pysyvä rytmi, varmistetaan, että syketaso on sopivan rauhallinen.
Kohonnut verenpaine
Verenpainelääkkeen aloituksen tai muutoksen jälkeen suositellaan 1-2 kuukauden välein tapahtuvaa yhteydenpitoa, kunnes hyvä painetaso on saavutettu. Normaalisti seurantakäynti toteutetaan vähintään kahden vuoden välein. Käynnillä tarkastellaan kotimittausten tulokset, lääkityksen ja elintapahoidon onnistuminen, sekä otetaan verikokeita. Tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan noin puolella verenpainepotilaista paine ei ole tavoitearvoissa, joten seurannan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta on seuraus jostain sydänsairaudesta, ja vaikeusaste vaihtelee paljon. Käyntien ajoitus riippuu siis suuresti tapauksesta. Jos sairaus on tasapainossa, seurantakäynti kerran vuodessa riittää. Käynnillä tarkastetaan oireisuus, lääkitys, elintapahoidon onnistuminen, verenpaineen tulokset ja verikokeita. Koska sairauteen liittyy ajoittaisia pahenemisvaiheita, jokaisella vajaatoimintapotilaalla tulisi olla tiedossa ammattihenkilö, johon ottaa yhteyttä oireiden vaikeutuessa. Ajoissa tehtävillä lääkitysmuutoksilla voidaan välttää päivystykseen ja sairaalaan joutuminen.
Läppävika
Sydämen läppävikaa seurataan ultraäänitutkimuksella (UÄ-tutkimus). Kardiologi määrittää seurantavälien pituuden. Lievät läppävuodot, kuten pieni mitraaliläpän vuoto, ovat tavallisia löydöksiä, eivätkä tarvitse rutiininomaista seurantaa. Varsinaisen läppävian seurantaväli on 1-3 vuotta. Kun vika vaikeutuu, ja toimenpiteen hetki lähestyy, seurantakäyntejä tihennetään.
Läppäleikkauksen jälkeen tapahtuu seurantakäynti n. 3 kk:n kuluttua. Tämän jälkeen riittää käynti perusterveydenhuollossa kerran vuodessa. Sydämen UÄ-tutkimusta ei enää tarvita kuin tapauskohtaisesti, kuten jos potilaalla on vanheneva biologinen tekoläppä.