Iltakävely Korkeasaaressa – mäkiä ja merimaisemaa riittää

Korkeasaari. Kun Korkeasaareen johtavalta sillalta katsoo, edessä avautuu mäkinen saari. Onneksi jalassa on lenkkarit ja repussa vesipullo.

Eläinten saarella lähes kaikki tiet ovat asvaltoituja, mutta siitä huolimatta lastenrattaita ja pyörätuolia työnnellessä töitä saa tehdä.

– Korkeasaaressa polut mutkittelevat ympäriinsä ja siinä tosiaan tulee askeleita otettua ihan huomaamatta päivän aikana, kertoo Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Korkeasaari on halkaisijaltaan 500–600 metriä. Kun saaren kulkee rantaa myöten, matkaa kertyy 1,9 kilometriä.

– Korkeasaaressa on yksi merkattu reitti, joka on kartassa ja siinä on arvioitu myös reitin mitta. Reitti vaihtuu aina hieman vuodenajasta riippuen. Tämänhetkinen reitti on noin 2,5 kilometriä, Lehmonen kertoo.

Tiikerin tassut näyttävät niin isoilta. Kuva: Emilia Eloranta

Suosikkikohteet pysyvät vuodesta toiseen

Edessä kulkeva perhe etenee tasaiseen tahtiin eikä rattaat tunnu olevan vaivaksi. Lapsilla riittää ihmeteltävää: riikinkukko rääkäisee ja esittelee pyrstöään, tiikerin tassut näyttävät valtavilta ja murmelit kaivavat tunneleitaan.

Mari Lehmonen kertoo, että suosikkikohteet pysyvät vakiona.

– Kissalaakso ja isot kissat, Apinalinna ja berberiapinat, karhut Karhulinnassa ja trooppiset talot, jotka nyt elokuussa avattiin taas yleisölle. Yksittäisistä lajeista aavikkoketut ovat kiinnostaneet erityisesti tänä kesänä, koska niillä on ensi kertaa poikaset. Aavikkoketut asuvat Hämärätalossa, jonne pääsee piipahtamaan tunnin verran päivässä oppaiden vetämillä kierroksilla. Myös Kengurukuja on suosittu, siinä pääsee kävelemään kengurutarhan läpi ja sekin on nyt elokuussa päivittäin tunnin avoinna.

Murmelit kaivavat onkaloita, mutta välillä nekin lepäävät ja tarkkailevat ympäristöään. Kuva: Emilia Eloranta

”Pidä turpaväli. Jätä toisen lauman jäseniin aina reilu turpaväli, josta hevonenkin mahtuisi kulkemaan”, kuuluu kaiuttimista. Korkeasaaressa muistutetaan turvavälien lisäksi käsien pesusta ja siitä, että aivastaa pitää hihaan tai nenäliinaan.

Mari Lehmosen mukaan ihmiset osaavat hyvin noudattaa koronan vuoksi annettuja ohjeita.

– Mutta silloin kun eläin tulee ihan kohdalle, turvavälit voivat nopeasti unohtua. Siksi jaksamme muistuttaa aiheesta koko vierailun ajan. Nyt kun mennään syksyä kohden ja lomakausi loppuu, saari hiljenee ja täällä on mukavasti tilaa vierailla turvallisesti.

Elokuun ilta viilenee, kun kello lähestyy kahdeksaa. Korkeasaareen laskeutuu rauha: lasten äänet hiljenevät ja kahvilan pöydät tyhjenevät. Riikinkukkoherra asettuu rouvansa kanssa makuulle heinikkoon.

Askeleita iltakävelyllä kertyi reilut kahdeksantuhatta ja eläinten tarkkailusta jäi hyvä mieli.

Pesukarhut jaksoivat kisailla. Kuva: Emilia Eloranta

Riikinkukko etsi itselleen mukavan kallionkolon. Kuva: Emilia Eloranta

Lisätietoja Korkeasaaren esteettömyydestä ja korona-ajan turvallisuudesta löydät Korkeasaaren verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös Korkeasaaren reittikartta.

Lue myös Tuija Braxin artikkeli Ilmastonmuutokseen varautuminen ja Marja Kytömäen juttu Tutkija tarjoaa liikuntapilleriä jokaiseen päivään