Siirry sisältöön

Olen 34-vuotias mies, jolla on todettu kohtauksittainen itsenäinen eteisvärinä. Terveydentila on hyvä, ei kohonnutta verenpainetta eikä muita sairauksia, sydän rakenteellisesti terve.
Eteisvärinäkohtauksia on ollut nyt noin 15 vuotta ja ne ovat lisääntyneet jonkun verran vuosien saatossa. Nykyisin kohtauksia on noin 10 kertaa vuodessa. Kesto on muutama tunti, maksimissaan vuorokausi. Kohtaus alkaa levossa, usein yöllä. Rytmi kääntyy aina itsestään normaaliksi. Kohtaukset eivät aiheuta kovin suurta haittaa, lähinnä vain voimakkaan epäsäännöllisen tykytyksen ja lievän uupumuksen. Lääkehoitona on määrätty betasalpaajia. Ne aiheuttavat kuitenkin väsymystä, sekä haittaavat liikuntaharrastuksia, joten en ole niitä enää käyttänyt.
Muutama vuosi sitten tehtiin elektrofysiologinen tutkimus, jossa selvitettiin mahdollisen SVT:n osuutta eteisvärinän käynnistämiseen. Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä tästä.
Samalla kysyttiin myös halukkuutta eteisvärinän ablaatiohoitoon. En tuolloin ollut halukas, koska mahdolliset komplikaatiot kuulostivat vakavilta. Todettiin myös, että lääkitysvaihtoehdot ovat huonot, koska betasalpaaja ei sovi.

Verihyytymän mahdollisuus huolettaa kuitenkin pitkällä aikavälillä. Kannattaisiko minun hakeutua eteisvärinän katetriablaatiohoitoon? Hemoglobiini on ollut aina melko korkea, noin 180. Kasvattaako se veritulpan riskiä eteisvärinää ajatellen?

01/06/2016

Juoksija

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 6.6.2016
Päivitetty 4.6.2018

Jos sydän on eteisvärinätaipumusta lukuun ottamatta terve eikä ole muita asiaan vaikuttavia sairauksia (diabetes, korkea verenpaine), vasta 65 vuoden iässä miehen hyytymäriski alkaa ylittää veren hyytyvyyttä vähentävän lääkehoidon riskit.

Vaikka ablaatiohoidolla useimmiten (mutta ei aina) saadaan hyvä tulos eteisvärinän aiheuttamien haittaavien oireiden suhteen, ablaatio ei “paranna” eteisvärinää. Jos riskinarvio antaa aihetta, hyytymisen estolääkitystä jatketaan myös ablaation jälkeen. Siitä, miten ablaatio vaikuttaisi hyytymäriskeihin 30 vuoden kuluttua emme tiedä mitään. Ablaatio on siis ymmärrettävä oireita lievittäväksi hoidoksi. Jos eteisvärinä haittaa siinä määrin, että ollaan halukkaita ottamaan hoitoon liittyvät pienet riskit, se kannattaa tehdä. Muuten ei.

Hemoglobiiniarvo noudattaa väestössä normaalijakaumaa eli ns. Gaussin kellokäyrää kuten esimerkiksi pituus. Luonnostaan korkea hemoglobiiniarvo ei altista tukossairauksille. Toisin on verisairauksien aiheuttamassa hemoglobiinin nousussa, jolloin punasolujen tuotanto on karannut normaalista säätelystä.

06/06/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset