DDDr-tahdistin (nyt arvot 60-110) asennettiin 2010. Lääkityksenä Tambocor 200 ja emconcor 5 mg. Viisi vuotta meni ilman flimmereitä (ja lisälyöntejä), kunnes viime vuoden lopussa tuli leveäkompleksinen takykardia (eteisperäinen aberroiva rytmi). Lääkitys vaihdettiin Sotacor 80 + 80. Nyt taas nopea flimmeri ja annos nostettiin 120+120. Silti näyttää siltä, että flimmereitä ja erityisesti lisälyöntejä esiintyy. Ne esiintyvät levossa, istuessa ja vielä enemmän makuulle käydessä, siis vagaalinen. Päivällä nopeaakin kävelyä voi harrastaa, ei oleellisesti edes lisälyöntejä, mutta kun istahtaa, lisälyöntejä tulee. Tahdistinkontrolli maaliskuussa ja nyt vihdoin kysymys: Jos tuota tahdistimen alarajaa nostaisi 65, niin kuvittelisin sen vähentävän lisälyöntejä ja samalla kenties flimmerialkuja (lyhyitä pyrähdyksiä)?
Vasemman kammion ejektiofraktio oli hyvä: 73 % vuoden vaihteessa.
22/09/2016
Enska vaan
Vastaus
Millään lääkityksellä ei voi taata täydellistä eteisvärinäkohtausten ehkäisyä, hyvä tulos on jo, että kohtaukset harvenevat ja ilmetessään ovat paremmin siedettyjä kuin ilman lääkitystä. Eteisvärinän ehkäisyä tahdistamalla, siten, että pidetään eteiset tahdistettuina ja ikään kuin ”kontrollissa”, on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet nollaluokkaa. Tahdistimella ei eteisvärinässä olekaan muuta merkitystä kuin että se estää hidaslyöntisyyden ja siten mahdollistaa lääkehoidot. Siten kysyjän ehdottamasta tahdistimen pikkusäädöstä ei valitettavasti ole odotettavissa hyötyä. Jos eteisvärinä hyvistä lääkitysyrityksistä huolimatta aiheuttaa huomattavaa haittaa, harkittavaksi tulee katetriablaation mahdollisuus.
26/09/2016
Mikko Syvänne