Suojaa tuoreet arvet auringolta

Kesällä auringon uv-säteily lisääntyy. Moni miettii, miten ja miten kauan arpea pitäisi suojata. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ian Barner-Rasmussen työskentelee HUS:n plastiikkakirurgian osastolla ja Ihosairaalassa. Hän kertoo näin:

– Arven suojaaminen auringolta ensimmäisen 6–12 kuukauden aikana on tärkeää. Ensimmäisten kuukausien aikana arpi kerää itseensä pigmenttiä, joka ei poistukaan muun ihon taas syksyllä vaalentuessa.

Tästä on erityisesti kosmeettista haittaa siitä syystä, että ihmisen silmä huomaa helpommin muuta ihoa tummemman arven – ainakin vaaleaihoisilla henkilöillä.

Barner-Rasmussenin mukaan laajemmat arpialueet, esimerkiksi palovammapotilailla, saattavat palaa muuta ihoa herkemmin auringossa.

– Tavallinen leikkausarpi kestää kyllä hyvin aurinkoa, mutta tosiaan kerää itseensä pigmenttiä puolesta vuodesta vuoteen.

Esimerkiksi avosydänleikkauksen jälkeen rintakehälle jää iso arpi. Miten sitä pitäisi hoitaa, että paksua arpikudosta syntyisi mahdollisimman vähän ja arpi aiheuttaisi mahdollisimman vähän ongelmia?

– Optimaalinen arven paraneminen lähtee leikkaussalista ja kirurgisesta tekniikasta. Tavanomaisen haavansulun lisäksi plastiikkakirurgeilla on käytössä muutamia erikoistekniikoita, joilla jo syntyneen esteettisesti tai toiminnallisesti haittaavaa arpea voi korjata, jos ajatellaan että alkuperäisessä leikkaustekniikassa tai jälkihoidossa on ollut puutteita.

Arven jälkihoito tärkeää

Leikkausarven jälkihoito on käytännöllistä jakaa kahteen vaiheeseen: haavan hoito, ja arven hoito. Haavan hoidosta puhutaan ensimmäisen 3–4 viikon aikana.

– Tässä vaiheessa arpea pitää suojata ja varjella, koska se haluaa olla rauhassa. Leikkaushaavan päälle asetetaan puhtaassa leikkaushaavassa plastiikkakirurgialla aina ruskea paperinen haavateippi, joka suojaa haavaa sekä lialta että venytykseltä, Ian Barner-Rasmussen kertoo.

Rintakehän ompeleet ovat sulavia. Sen sijaan ohitusleikkauksen jälkeen jalassa on pitkä haava. Tuo haava suljetaan yleensä metallisin hakasin, jotka poistetaan.

Teippi saa olla paikoillaan ompeleiden sulamiseen tai hakasten poistoon saakka tai niin kauan, kuin teippi pysyy. Teippi irrotetaan varovasti, ettei haavan reunat aukea, Barner-Rasmussen muistuttaa.

– Ihoöljy liottaa teipin liiman niin, että se irtoaa helposti. Teipin poiston jälkeen haavan saa suihkuttaa haalealla vedellä. Hellävaraisen kuivauksen jälkeen asetetaan uusi paperinen haavateippi, jota saa muutamalla eurolla apteekista.

Jatkohoitona arpisilikoni

Teippejä pidetään viikko kerrallaan ja vaihtojen yhteydessä toimitaan, kuten Barner-Rasmussen edellä kertoi. Neljän viikon jälkeen arpi on sen verran ”kypsä”, että sitä voi hoitaa aktiivisesti.

– Arpi on ikään kuin ihmisen ihon pikapaikka, jonka perusluonteeseen kuuluu, että se vetäytyy, kutistuu, lyhenee ja kiinnittyy ympäristöönsä ensimmäisten kuukausien aikana. Tässä vaiheessa arpea tulisi hoitaa päivittäin. Hoidon kulmakivenä on apteekista saatava silikoniarpiteippi. Tuotteita on myynnissä useampi, mutta yleisesti voidaan sanoa, että mitä paksumpi silikoniteippi, sen tehokkaampi.

Arpisilikonia pidetään arven päällä 23 tuntia vuorokaudessa usean kuukauden ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että se poistetaan suihkun ajaksi ja laitetaan arven rasvaamisen ja hieromisen jälkeen takaisin. Arven rasvaus ja hieronta ovat tärkeitä. Niillä pyritään pitämään arpi pehmeänä, joustavana ja irti pohjastaan. Lopullisessa muodossaan arpi on vasta kuuden tai jopa kahdentoista kuukauden kohdalla.

Kysymys onkin usein siitä haittaako arpi potilasta, ja onko potilas valmis sitoutumaan kuukausien hoitoon arven ehkäisemiseksi.

– Pitää muistaa, että arpi, josta ei ole toiminnallista vaan pelkästään esteettistä haittaa, saattaa häiritä toista potilasta suunnattomasti ja toista ei ollenkaan. Toiminnallisesti haittaavat arvet tulisi aina hoitaa, Barner-Rasmussen sanoo.

Kun arpi ei paranekaan normaalisti

Joskus arpi ei paranekaan kuten pitäisi. Poikkeavasta arpeutumisesta on olemassa kaksi päätyyppiä: arven liikakasvu ja keloidiarpi.

Arven liikakasvu johtuu siitä, että elimistön muodostaessa uutta kudosta arpeutumisen yhteydessä säätely pettää. Arven muodostuminen ei lopu, vaikka haava on umpeutunut. Seurauksena on punoittava, koholla oleva, usein kutiava arpi. Etenkin alkuvaiheessa tilanne saattaa olla rauhoitettavissa  pelkällä silikoniarpiteipillä.

Keloidiarpi on arpikasvua, joka jatkuu alkuperäisen haavan reunojen ulkopuolelle.

Sekä hypertrofiset- että keloidiarvet ovat tavallisempia nuoremmilla potilailla ja tummemman ihopigmentin omaavilla henkilöillä. Myös tietyillä anatomisilla alueilla esiintyy tavallisesta poikkeavaa arpeutumista, etenkin rintojen välinen alue, yläselkä ja korvat ovat tällaisia.

Vaikeammissakin tapauksissa kannattaa ensin kokeilla silikoniarpihoitoa, arpien rasvausta ja hierontaa, Barner-Rasmussen kertoo.

Joskus lääkäri joutuu turvautumaan kajoaviin hoitoihin. Näitä ovat arpeen annettavat kortisonipistokset, leikkaushoito tai joissakin tapauksissa myös muut hoidot kuten laserhoito tai täyteaineet. Parhaiten apua arven hoitoon saa koulutetulta plastiikkakirurgilta.

Lue myös:

Ohitusleikkaus kiertää sepelvaltimon ahtauman

Kipu ja stressi – oikeanlainen hengitys ja kehotuntemus avuksi

Sydänliiton potilasoppaat löydät täältä: Sydänkauppa