Olen 61-vuotias mies. Minulla on ollut kohtauksittainen, itsenäinen eteisvärinä v:sta 2009. Aluksi käytin ehkäisyhoitona beetasalpaajaa (Emconcor). Siitä huolimatta eteisvärinä iski päälle mitä ihmeellisimmissä tilanteissa, ei kuitenkaan rasituksessa. Kaikki rytmin käännöt jouduttiin tekemään sähköllä. V. 2013 tehtiin ablaatio, minkä jälkeen eteisvärinöitä aluksi saattoi tulla parin päivän välein. Sitten aloitettiin Tambocor (1×100 mg/pv + Emconcor 2,5 mg/pv) ja kohtaukset alkoivat harvenemaan ja kääntyivät jopa itsekseen kertalääkeannosta lisäämällä. Ablaation jälkeen kaikki flimmerit ovat tulleet aamuyöllä nukkuessa. Mitä sydämessä silloin tapahtuu? Laskeeko pulssi liian alas vai painaako sydäntä jotenkin sisäinen rasvakerros. Minulla on ylipainoa (184cm/103 kg). Voiko tällaisen yöllisen kohtauksen estämiseksi tehdä itse mitään? Auttaako painon pudotus? Vältän raskasta iltasyöntiä ja -juontia. Koko tänä 5-6 vuotena rytmi on käännetty sähköisesti n. 40 kertaa. Milloin flimmeri jätetään pysyvästi päälle? Olenko tällä hetkellä siihen liian nuori? Onneksi viimeisen vuoden aikana on jouduttu tekemään vain kaksi sähköistä. kääntöä.
20/05/2015
Vagaalinen eteisvärinä
Vastaus
Nimimerkki ”vagaalinen eteisvärinä” kertoo, mistä on kysymys. Osalla ihmisistä eteisvärinä käynnistyy hitaan pulssin aikana, jolloin autonomisen hermoston parasympaattinen eli vagaalinen aktiivisuus on suuri – tyypillisesti juuri unen aikana. Ei tarkoin tiedetä, miksi näin on. Entiset kestävyysurheilijat ovat yksi ryhmä, joilla eteisvärinä tyypillisesti käynnistyy näin.
Laihdutuksen hyödystä on paha mennä lupaamaan mitään. Voi olla että se auttaa, ei ainakaan pahenna. Eteisvärinä käynnistyy lisälyönnistä, ja tiedetään, että vatsaontelon puolelta sydämeen kohdistuva paine voi provosoida lisälyöntejä.
Miten pitkään taistellaan normaalirytmin puolesta ja milloin jäädään eteisvärinärytmiin, on yksilöllinen ratkaisu, joka riippuu eteisvärinän aiheuttamasta haitasta ja toisaalta estolääkityksen ja toistuvien rytminsiirtojen tuomasta vaivasta. Joskus saatetaan tulla tilanteeseen, jossa valinnanvaraa ei ole: rytmi ei enää käänny tai eteisvärinä palaa hetimiten. Hyvä uutinen on, että pysyvä eteisvärinä hyvin hoidettuna (sykkeenhallinta) ei lisää vakavien sairauskohtausten eikä kuoleman riskiä. Normaalirytmiä pyritään maksimoimaan (rytminhallinta) lähinnä elämänlaadun parantamiseksi.
21/05/2015
Mikko Syvänne