Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Muut rytmihäiriöt / Eteisvärinäpotilaan tuntemukset

Minua askarruttaa lisälyönnit ja eteisvärinä. Minulla todettiin eteisvärinä n. puoli vuotta sitten. Tehtiin päivystyksellinen kardioversio ja aloitettiin (olen yli 65 v. nainen) Marevan, joka on nyt hoitotasolla. Lausunnossa sanottiin, että voidaan kardioversioida joitakin kertoja, mutta ei toistaiseksi ole tarvittu. Verenpainetta alentamaan minulla on Cardace 2,5 mg ja Amlodipiini 5 mg (Raynaudin oireyhtymään) ja vielä Bisoprolol 2,5 mg rytmihäiriötuntemuksiin. Minua on tutkittu Holterilla ja siinä oli eteisperäisiä lisälyöntejä 1100 kpl ja n. 530 kammioperäisiä. Olen ollut myös rasitusekg:ssä ja on ultrattu.
Kysymykseni liittyvät nyt näihin lisälyönteihin. Miten eteisperäiset ja kammioperäiset lisälyönnit eroavat toisistaan, siis kuinka ne tuntuvat? Ja toinen kysymys, voiko eteisvärinä tulla päälle vain hetkeksi esim. muutamaksi minuutiksi ja sitten loppua itsekseen. Joskus tuntuu kuin olisi flimmeri, mutta se loppuu sitten. Käytössäni on verenpainemittari Microlife BP A6 PC. Laitteen ohjekirjan mukaan se tunnistaa eteisvärinän. Näin on käynytkin mutta ovat sitten loppuneet.
Joulun jälkeen sairastin tavallisen nuhaflunssan ja sen aikana on ollut paljon lisälyöntejä päivittäin ja yleensä enimmäkseen iltaisin ja silloin kun pitäisi nukahtaa. Sitten vain huolestuu ja pelkää eikä nukahtamisesta tule mitään. Riittääkö jos otan ylim. 1/2 tabl. Bisoprolol ettei syke laske liikaa, leposykkeeni on normaalisti n. 60. En millään haluaisi, että lisälyönnit provosoisivat eteisvärinäkohtauksen ja joutuisin menemään päivystykseen. Joskus olen ottanut 1/2 tabl. Opamox 15 mg ja olen nukkunut yöni hyvin. Onko tällainen lääkitys ok? En tupakoi, enkä käytä alkoholia.
Kiitos

12/01/2017

Lisälyönnit ja eteisvärinä

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 16.1.2017
Päivitetty 4.6.2018

Eteisvärinäpotilailla on lähes poikkeuksetta pitkittyneiden, rytminsiirtoa vaativien kohtausten lisäksi lyhyitä itsestään päättyviä eteisvärinäkohtauksia, tämän vuoksi antikoagulaatio- eli verenohennuslääkitys onkin tärkeä suuren tukosvaaran potilaille. Vuorokauden rytminauhoituksessa eli Holter-tutkimuksessa nähdään myös hyvin tyypillisesti runsasta eteislisälyöntisyyttä ja joissain tapauksissa nämä eteislisälyönnit voivat käynnistää eteisvärinän. Usein eteislisälyönnit tuntuvat eritasoisena sydämen pompotteluna ja kammiolisälyönnit pikemminkin muljahteluna ja jopa kipuaistimuksena, mutta rytmihäiriöiden aistiminen on hyvin yksilöllistä, eikä voida antaa yksinkertaista yleispätevää kuvausta.

Jos rytmihäiriöt aiheuttavat oireilua, beeta-salpaajalääkitys eli bisoprololi kannattaisi ottaa säännöllisesti eli päivittäin. Määrätty vahvuus, bisoprolol 2,5 mg, on miedoin tätä valmistetta. Lääkittynä leposyke voi hyvin olla tasolla 50-60/min. Jos Holter-tutkimuksessa keskimääräinen syketaso oli erityisen alhainen tai sykkeen nousu rasituksessa heikkoa, voidaan joskus joutua käyttämään vielä pienempää annosta. Iltaisin tuntuvat sydämen muljahtelut saattavat olla hyvinkin epämiellyttäviä ja häiritä nukahtamista, tuolloin mainittu oksatsepaami (Opamox) saattaa auttaa eikä ole sydämelle haitallinen.

16/01/2017

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi