Olen 70-vuotias paljon likuntaa harrastava nainen. Noin 30 vuotta sitten sain kilpirauhasen vajaatoiminnan kovan infektion jälkeen. Siitä asti lääkityksenä ollut 0,1mg aamuisin. TSH on pysytellyt 1.4-1.8 tasolla.
Nyt minulla on jo jonkin aikaa ollut ahdistava olo ja sydämen muljahduksia, joskus se lyö niin, että tuntuu kuin tulisi ulos rinnasta, erityisesti illalla nukkumaan mennessä. Suuta kuivaa ja lisäksi on kuivaa yskää. Huono olo, ei tahdo jaksaa kuin ennen.
Terveyskeskuksessa otettin verikokeita: TSH 0.7, T4v 14, Hb 135, HbA1c 37, GHb-A1c 5,6%, Na 147, Krea 49, Glug 6.1. Lisäksi EKG tässä sen tulos: EKG:ssa rauhallinen 56 syke. Sinusrytmi tasaisena, eteiskammiojohtuminen lievästi pidentynyt 248 ms, mutta ei epäsäännöllinen (Mobitz tyyppistä johtumishäiriötä). QRS kapea, ei haarakatkosten kuvaa. Ei iskeemistä. Qt/Qtc 458ms/441ms. Sähköinen akseli normaali ei vasemmankammion kuormitukseen viittaavaa.
Kyseessä siis lievä PQ-ajan pidentyminen, joka ei selitä tykytysoireita. Beettasalpaajaa ei ole potilaalla käytössä eikä sellaisen aloittaminen myöhemminkään ole suoranaista vasta-aiheista, mutta niiden aloittamisen yhteydessä on suositeltavaa kontrolloida EKG parin päivän päästä lääkityksen aloituksesta. Todennäköisimmin tykytys johtunut liian suuresta thyroxin annostelusta. Jatkotutkimuksia ei nyt tarvita. Odotetaan rauhassa kilpirauhasarvojen korjaantumista (6-8 viikkoa) ja oireiden häviämistä. Lääkitystä muutettiin 3×25 mikrogrammaa aamuisin.
Olo helpottui n. 2 kk ajaksi Thyroxin annoksen pienennyksen jälkeen, mutta nyt ovat vaivat alkaneet uudelleen. TSH nyt 3.
Minulla on aina ollut alhainen verenpaine, joten huolettaa tuo beettasalpaajan kokeilu. Kysyisinkin onko sitä aiheellista kokeilla, olisiko jotain muuta keinoa vähentää muljahduksia ja pitäisikö niistä todella huolestua?
10/12/2015
Taas lenkille
Vastaus
Muljahdukset voivat johtua lisälyönneistä tai eteisvärinästä. Eteisvärinä voi esiintyä itsestään ohimenevinä kohtauksina, jolloin se ei tutkittaessa tule esiin. On syytä pyrkiä saamaan EKG-rekisteröinti oireiden aikana, mikä siis edellyttää, että ne kestävät riittävän pitkään, jotta ehtii päivystyspisteeseen. Hyötyä voi olla myös EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnistä (holter), koska osa eteisvärinäkohtauksista on oireettomia.
Jos kilpirauhashormonin annostelu on ollut liiallinen, se on voinut olla osasyynä rytmihäiriötuntemuksiin, ja toki lääkityksen on muutenkin syytä olla kohdallaan. Erilaiset rytmihäiriötuntemukset ovat tavallisia muutenkin, joten ilman muuta lääkitystä ei voi kokonaan syyttää. Nythän tyroksiiniannos on sopiva.
Beetasalpaajahoito on – ainakin jos kyseessä on vaaraton lisälyöntisyys – tarkoitettu pelkästään vointia parantamaan eli, kuten sanotaan, oireenmukaiseksi. Parantaako vai huonontaako lääke vointia, selviää vain kokeilemalla. Valmiiksi hidas lepopulssi voi kyllä merkitä sitä, ettei beetasalpaaja ole hyvin siedetty lääke.
12/12/2015
Mikko Syvänne