Olen 49-vuotias nainen. Minulle on tehty 3 rytminsiirtoa viimeksi 4/14. Viime su sain rytmihäiriökohtauksen, joka alkoi aivan oudosti, eli polveni ja käsivarteni tulivat todella kipeiksi ja en pystynyt oikein kävelemään enkä tekemään käsilläni mitään. Sitten tuli rytmihäiriö nopea, pinnallinen rytmi, joka kesti muutaman sekunnin. Sen jälkeen pukkasi hiki päälle ja kädet tärisi. Soitin ambulanssin ja sain pari nitrosuihketta. Muutama ekg otettiin ja mitään ei löytynyt. Terveyskeskuksessa kävin ja ekg normi sekä entsyymit. Paineet 220/120. Tänään paineet 122/115. Olen kärsinyt jo vuosia korkeasta verenpaineesta. Välillä on melko normaalit minulle eli 140/85. Lääkäri ei edelleenkään suostu kirjoittamaan lääkitystä koska paineet ovat ylärajoilla. Marvenan menee Orloc 5 mg. Orlocista ei apua paineisiin. Mikä tuo kohtaus oikein oli? Ihmetyttää tuo polviin ja kumpaakin käteen sattuminen. Sukurasitteena sydänvaivat. Sain viikko sitten kortisonipiikin olkapäähäni ensimmäistä kertaa. Voisiko olla joku sivuoire? Tykytyksiä ja jumputuksia on viikottain. Ultra tehty sydämelle, joka normaali. Holterissa ei näkynyt mitään. Ahdistaa kun ei tiedä, mikä vaivaa. Poltan ja joskus alkoa kohtuudella. Luulin, että sain sydänkohtauksen. Olisiko jo aika verenpainelääkkeille?
18/03/2015
Ellu
Vastaus
Selvästikin kysyjällä on taipumus rytmihäiriöihin (eteisvärinään?), koska rytminsiirtoja on tehty. Kuvattu kohtauskin sopii rytmihäiriöön, joka oli ehtinyt mennä ohi terveyskeskukseen ehdittyä. Outoja oireita kohtauksen yhteydessä en pysty selittämään. Kortisonipistoksella tuskin on ollut osuutta asiaan.
Tilapäiset, esimerkiksi stressitilanteisiin liittyvät verenpaineen nousut eivät sellaisenaan ole verenpainelääkityksen aihe, mutta saattavat olla hoitoa puoltava lisätekijä, jos muuten ollaan hoitoratkaisun rajamailla. Verenpainetta on syytä arvioida tavalliseen tapaan 4–7 vuorokauden kotimittaussarjalla ja tehdä sitten päätös kokonaiskuvan perusteella. Eteisvärinätaipumuskin on kokonaisarviossa otettavat huomioon, koska eräillä verenpainelääkkeillä (ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajaat) on jonkin verran eteisvärinää estävää vaikutusta.
On kiusallista, kun lyhytkestoiset rytmihäiriöoireet uhmaavat selvittely-yrityksiä eli ”eivät suostu” ilmaantumaan holter-rekisteröinnin aikana. Arvailuksi jää, ovatko kyseessä lisälyönnit, lyhyet eteisvärinäkohtaukset vai kiihtynyt normaalirytmi. Hoitoratkaisut ovat yksilöllisiä. Holterista voidaan päätellä, olisiko beetasalpaajalääkityksessä (Orloc) annoksen lisäämisen varaa. Hoidettujen rytmihäiriökohtausten tarkan laadun ja toistumistaipumuksen mukaan voi myös harkita muita rytmihäiriölääkkeitä.
Sukurasitusta tarkastelisin lähemmin ja harkitsisin kolesterolilääkitystä, jos kysyjän kolesteroliarvot kokonaistilanne huomioon ottaen antavat sille aihetta. Selvää on, että tupakasta vieroittautumiseen tulee panostaa kunnolla. Se on vakava haittatekijä sekä nykyisen voinnin (rytmihäiriöalttiuden) että pitemmän aikavälin sydänriskien suhteen.
Mikko Syvänne