Liikunta aiheuttaa minulle herkästi eteislisälyöntejä. Erityisesti aerobinen liikunta, joskus myös kuntosaliharjoittelu. Lisälyönnit tulee yleensä liikuntasuorituksen jälkeen, mutta toisinaan myös sen aikana. Tällöin liikuntaharjoitus on pitänyt lopettaa kun lähes joka toinen lyönti on lisälyönti ja suorituskyky romahtaa. Käyn 3 kertaa viikossa rauhallisella kävelylenkillä n. 30 minuuttia kerrallaan sekä 3 kertaa viikossa kuntosalilla voimaharjoittelussa. Minulle tehtiin n. 4,5 kuukautta sitten kateriablaatio jolla estettiin flimmerien tuleminen. Hoitotulos oli onnistunut. 3 kk kontrollissa oli holter-rekistöröinnissä n. 200 eteislisälyöntiä. Lääkityksenä on orloc 5 mg flimmerien ja lisälyöntien estämiseksi sekä cardace 10 mg verenpainelääkkeenä (verenpaine 135-80). Mitä pitäisi tehdä, pitää totaalinen tauko liikunnassa vai jatkaa liikuntaa välittämättä lisälyönneistä?
Mies 49 v.
Vastaus
On harmillista, että lisälyöntisyys haittaa liikuntaa. Ymmärrän hyvin, että jos vähänkin pitempään joka toinen sydämen lyönti on lisälyönti (bigeminia), suorituskyky romahtaa siksi aikaa, ja liikunta on keskeytettävä. Yksittäiset lisälyönnit eivät kuitenkaan sanottavasti haittaa verenkiertoa, joten niistä periaatteessa ei tarvitsisi välittää, mutta tuntemuksen kiusallisuus (joka suuresti vaihtelee yksilöstä toiseen) voi tehdä tämän neuvon vähemmän helpoksi noudattaa. Hyviä uutisia ovat, että eteisvärinän ablaatio on onnistunut ja että rekisteröinnissä lisälyöntejä on varsin kohtuullinen määrä (200 lisälyöntiä vuorokaudessa vastaa noin kahta promillea sydämen lyönneistä). Missään tapauksessa en neuvo luopumaan liikunnasta, vaan kokemuksen kautta hakemaan sopivimmat ajat ja muodot liikunnan harrastamiselle.
Mikko Syvänne