Siirry sisältöön

Hei, mulla todettiin sydänfilmissä lisälyöntejä, kun itse niitä oireillut varmaan jo kk verran – luulin rytmihäiriöksi mutta kone kertoi muuta.
Mulla verenpainetauti, enalapri comp 10 mg. Olen saanut viime aikoine pyörtymysoireita, ni lääkäri tiputti vasta lääkkeen puolikkaaseen. Astma, seretide jota en nyt oo kovin aktiivisesti käyttäny, ku nostaa pulssii, sitten menee citalopram ahdistushäiriöön ja thyroxiini, jota entrattu kun olen liikatoiminnalla ollu monta kk. Heinäkuussa synnytin ja synn jälkeen verenpainetautiki iski. Olen jonossa vuorokausiseurantakoneeseen, mutta ei tietoa, millon sen saan. Kysymykseni kuuluuki: onko vaarallista lisälyönnit ja onko kyse sydänviasta?
Kun harrastan liikuntaa, sen jälkeen lisälyöntejä tulee paljo. Normihommat on koetuksella, kun ne tuntuu inhottavalta. Alanko jatkaa liikuntaa siltiki?
Voinko saada syd kohtauksen helpommin, kun verenpainetautiki on ja nyt lisälyönnit? Oireilen nyt herkästi, että pyörryttää ja kuin mittaan verenpaineen niin 99/70 alimmillaan sillo on. Muuten 133/88 p 80
Kaikki tieto on tarpeen, pelottaa kovasti.

30/11/2016

sari

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 1.12.2016
Päivitetty 4.6.2018

Lisälyönnit ovat yksi laji sydämen rytmihäiriöitä. Terveen sydämen lisälyönnit ovat vaarattomia, vaikka ne osalla ihmisistä tuntuvat epämiellyttäviltä ja pelottavilta ainakin siihen asti, kun niiden vaarattomuus on selvitetty.

Kilpirauhasen liikatoiminta on luonnollisesti hoidettava sopivalla Thyroxin-annoksella. Liika-annostelu voi lisätä rytmihäiriöitä ja kiihdyttää sykettä.

Kohonnut verenpaine on hoidettava huolelliseen omaseurantaan perustuen siten, että verenpaine on keskimäärin alle 135/85 mmHg. Tarkoitus ei ole laskea paineita niin alas, että aiheutuu merkittävässä määrin huimausta. Satunnaisista matalammista mittausarvoista ei pidä välittää.

Astman hoitoa ei pidä laiminlyödä. Jos se on niin vähäoireinen, ettei hoitomotivaatiota oikein ole, on syytä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa lääkkeen valinnasta. Seretide on yhdistelmävalmiste, jossa on sekä tulehdusta estävää kortikosteroidia että keuhkoputkia avaavaa ns. sympatomimeettiä. Viimeksi mainittu nopeuttaa sykettä. Vähäoireisen astman pitkäaikaishoidossa pelkkä kortikosteroidi saattaisi riittää, mutta tämä on siis hoitavan lääkärin päätettävä. Satunnaisesta kortikosteroidin käytöstä ei ole mitään hyötyä.

01/12/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset