Kärsin ajoittain voimakkaista lisälyöntikohtauksista, jolloin lisälyöntejä tulee joka toinen tai kolmas lyönti. Syke kohtauksen aikana noin 120-140 ja sydän muljahtelee miten sattuu. Kohtaus kestää noin 30 min ja alkaa yhtäkkiä ja loppuu yhtäkkiä. Syke nopea kohtauksen jälkeenkin. Kohtauksen aikana huimausta, hikoilua, rintakipua ja huonovointisuutta sekä hermostunutta oloa. Kohtauksen jälkeen rintakipua ja huonovointisuutta monen tunnin ajan.
Minulta on otettu lepo-ekg, joka oli normaali (ei kohtauksen aikana). Sydämen ultra oli normaali. Rasitus-ekg oli normaali. Holter otettu, mutta kohtausta ei tullut holterin aikaan (48 h). Holterissa näkyi kuitenkin 200 yksittäistä kammiolisälyöntiä ja muutama sata eteisperäistä. Olen 23-vuotias perusterve naishenkilö. Suvussa ei mainittavia sairauksia.
Kohtaukset ovat erittäin häiritseviä. Pelottaa, että seuraavalla kerralla noutaja tulee. En kuitenkaan ole vielä pyörtynyt kohtauksen aikana (lähellä on kyllä ollut). Ensiapuun en ole kohtauksen aikana ehtinyt, vaikka ne n. 30 min kestävätkin. Kohtauksia n. 2 kk välein. Kuulostaako kohtaukseni vakavalta? Mistä tiedän, onko kohtauksen aikana eteis- vai kammiolisälyöntejä? Onko kammiovärinän tai kammiotakykardian vaaraa tai mahdollisuutta? Mitä tutkimuksia kannattaisi vielä harkita (jos mitään)?
10/01/2016
Epätoivoinen
Vastaus
Perussääntö pätee: terveen sydämen lisälyönnit ovat vaarattomia, vaikka ne voivat olla, kuten kysymyksessä kuvataan, erittäin kiusallisia ja invalidisoivia. Noutaja ei siis ole tulossa. Merkitystä ei ole sillä, ovatko kyseessä eteis- vai kammiolisälyönnit. Kuvaus ei sovi kammiotakykardiaan, vaikka epätyypillistä on sykkeen nopeus kohtauksen aikana. Tämä saattaa johtua siitä, että perussyke nopeutuu stressireaktiona. Olisi arvokasta saada EKG-nauhoitus pahimpien oireiden aikana, jotta rytmin laadusta saataisiin lopullinen varmuus. Jos kohtaukset tulevat sen verran harvakseltaan, etteivät ne osu holter-nauhoitukseen, ja niin lyhytkestoisia, että tavalliseen EKG-rekisteröintiin ei ehdi, apua voisi olla oire-EKG:sta eli laitteesta, jolla voi itse rekisteröidä EKG-pätkän oireiden ilmetessä. Jos muuta ratkaisua ei löydy ja ongelma säilyy hankalana, ihon alle upotettava rytmivalvuri voi olla ratkaisu diganostiseen ongelmaan.
Kysymyksessä ei mainita mahdollisista hoitokokeiluista. Voisi hyvinkin harkita säännöllistä beetasalpaajalääkitystä joksikin aikaa, esimerkiksi 1–3 kuukaudeksi, minkä jälkeen sen voisi vähitellen purkaa pois. Usein kuvatun tyyppiset ongelmat esiintyvät jostain syystä kausittain ja häviävät sitten taas pitkiksi ajoiksi.
11/01/2016
Mikko Syvänne