Olen 34-vuotias nainen. Minulla diagnosoitiin vuonna 2016 sydämen ultraäänitutkimuksessa mitraaliläpän prolapsi ja siihen liittyvä minimaalinen vuoto. Tätä edelsivät sydämen lisälyöntituntemukset myös rasituksessa ja lievä kiertohuimaus, ja näiden vaivojen takia hakeuduin tutkimukseen, varsinkin, kun kyseisenä keväänä luvassa oli nielurisojen poisto anestesiassa. Muuten sydän todettiin terveeksi.
Meni pari vuotta ja sydämen muljahtelut alkoivat taas, jolloin hakeuduin uudelleen yksityiselle sydämen ultraan. Lääkäri näki yhä saman lievän (minimaalisen) vuotosuihkun ja mitraaliläpän prolapsin, mutta eteisten väliseinä oli hieman aneurysmaattinen ja ASD-epäilyn vuoksi tehtiin vielä ruokatorven kautta sydämen ultra, jossa kaikki oli normaalia tuota mitraalivuotoa lukuun ottamatta.
Meni jälleen 2 vuotta, kunnes tänä keväänä sain ensin maaliskuussa, sitten toukokuussa aivan uudenlaiset muljahtelukohtaukset. Kyse ei ollut enää yksittäisistä lisälyönneistä, vaan molemmilla kerroilla kyse oli 1 minuutin kestäneestä kohtauksesta, jonka aikana sydän jätti lyöntejä välistä ja pomppi ”miten sattui”. Ei kuitenkaan erityisen nopeasti, eikä samalla ilmaantunut huimausta tai pyörtymistä. Ensimmäinen kohtaus tuli pienen juoksupyrähdyksen jälkeen, toinen hypittyäni trampoliinilla lapsen kanssa. Hakeuduin jälleen sydämen ultraan ja nyt myös rasitusekg:hen. Ultraaja oli sama kuin vuonna 2016, ja hän totesi, että mitraalivuoto oli nyt hieman voimakkaampaa kuin 2016, mutta luokitteli sen yhä lieväksi. Rasitus-EKG sujui hyvin, maksimisyke sen aikana 194, vain yksi eteisperäinen lisälyönti, jonka tunsin, suorituskyky hyvä. Kontrolliväliksi määriteltiin 2 vuotta. Tämän uusimman ultran kirjaukset ovat seuraavat:
”Sydämen UÄ-tutkimuksessa vas. kammio supistelee symmetrisesti, EF 60%. LVIDD 46mm, septum 10mm, takaseinä 10mm. Vasen eteinen 32mm, aortan tyvi 27mm, nouseva aortta 29mm. Oikea kammio 21mm. Aorttaläppä 3-purjeinen, huippuvirtaus 1,5m/s, ei stenoosia, ei vuotoa. Mitraaliläpän etupurjeen prolapsi, gr I-II posteriorinen mitraalivuoto. Tricuspidaaliläpässä ei vuotoa. Pulmonaaliläpässä ei poikkeavaa. Perikardiumissa ei nestettä. Mitraalivirtauksessa E/A-suhde normaali, E/e’ 6. Eteisseptum väreillä intakti, samoin kammioseptum.
-normaali vasemman kammion funktio, lievä mitraaliprolapsi ja mitraalivuoto.”
Kysymys, johon kardiologini ei osannut vastata, liittyy mitraalivuotoni etiologiaan. Pari vuotta toisen lapsen syntymän jälkeen, vuonna 2014, aloin syödä paroksetiini-nimistä SSRI-lääkettä pitkittyneen ja hankalan yleisen ahdistuneisuushäiriön hoitoon. Lääke tehosi nopeasti ja siitä oli huomattava apu pienimmällä annoksellakin. Se on kuitenkin lyhyen puoliintumisajan lääke ja sen lopettaminen asteittainkin oli vaikeaa – juurikin vuonna 2018 sydämen lisälyönnit alkoivat lääkettä lopetettaessa, ja jouduin jatkamaan lääkkeen käyttöä. Olen nyt lopettanut lääkkeen tänä keväänä, vaikka koen, että hyötyisin lääkkeestä yhä. Itsekin alalla olevana olen kuitenkin tutkinut erinäisiä Pubmed-artikkeleita ja olen löytänyt muutaman, joissa on tutkittu, altistavatko serotoniinin takaisinoton estäjät läppävioille. Asiaa on tutkittu sen jälkeen, kun mm. muutamat laihdutus- ja migreenilääkkeet todettiin sydänläpälle vaaralliseksi ja vedettiin markkinoilta (mm. Benfluorex) 90-luvulla. On arveltu, että myös SSRI-lääkkeet saattaisivat serotoniinivaikutusten kautta muuttaa läpän rakennetta 5-HT2b-reseptorin kautta. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4998757/
Olen luonnollisesti näistä hypoteettisistakin tutkimustuloksista täysin murheen murtama. Pelkään, että olen itse aiheuttanut mitraaliläppäni sairastumisen tukeutumalla paroksetiinilääkitykseen, vaikka vuonna 2014 tunsin, että se on välttämätöntä. Tunnen, että arkeni on helpompaa ja mielekkäämpää tuon lääkkeen turvin, se vie ahdistusherkkyydeltä suuren siivun pois, mutta pelkään, että se on mitraaliläppäni vuotojen taustalla, enkä osaa päättää, onko lääkkeen käytön jatkaminen turvallista. Lisäksi mietityttää, miksi ejektiofraktioni on ”vain” 60, (vuonna 2016 se oli ”vain” 58). Kardiologi ei puhunut ejektiofraktiosta mitään, mutta olen ymmärtänyt, että se on naiseksi kovin alhainen. EKG:n automaattiluennassa kone on ehdottanut monta kertaa ”left ventricular hypertrophy”-kaltaista löydöstä. Kun luen mitraaliläpän korjausleikkausten ennusteita, usein tuo matala ejektiofraktio ennustaa kuolleisuutta.
1. Onko kardiologien tiedossa, että ssri-lääke nopeuttaisi mitraalivuodon kehittymistä huonompaan suuntaan läpän rakennetta muuttamalla? Onko ssri-lääkkeiden aiheuttamia mitraalivuotoja tullut ilmi?
2. Onko läppäleikkaus kohdallani väistämätön ja kuinka pian? Onko minulla suurikin riski kuolla nyt äkillisesti?
3. Onko raskaus kontraindisoitu tällaisella anamneesilla?
20/06/2020
Anni
Vastaus
Mitraaliläpän vuoto on suhteellisen tavallinen läppävika. Läppäviat luokitellaan perinteisesti kolmen tasoisiksi: lievä, keskivaikea ja vaikea. Vain vaikea-asteista läppävikaa lähdetään korjaamaan kirurgisesti.
Nykyaikaiset ultraäänilaitteet ovat niin laadukkaita, että on mahdollista havaita myös minimaalisia vuotoja. Niitä kutsutaan triviaaleiksi. Vuodosta puhuttaessa tällä tarkoitetaan sellaista hädin tuskin havaittavaa vuotoa, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä.
Mitraalivuoto voi syntyä monella tapaa, akuutisti (äkillisesti) tai kroonisesti (pitkän ajan kuluessa). Akuutti vuoto syntyy esimerkiksi läppätulehduksen, sydäninfarktin tai läppärakenteen äkillisen repeämisen seurauksena. Kroonisesti kehittyvän vuodon taustalla on yleensä jonkin läppärakenteen osan paksuuntuminen tai venyttyminen.
Vaikka eräiden masennuslääkkeiden käyttöön onkin liitetty läppärakenteiden muutoksia, on se lääkkeiden käytön laajuus huomioiden hyvin harvinaista. Todennäköisimmin kuulut tuohon tavallisten tapausten joukkoon, joilla läppävika on aiheutunut rakenteen venyttymisestä. Jos lääke helpottaa ahdistuneisuutta jo pienelläkin annoksella, ovat sen hyödyt huomattavasti mahdollisia läppähaittoja suuremmat.
Ejektiofraktiosi on täysin normaali, eikä naisille ja miehille ole sen suhteen omia viitearvoja. Kun ejektiofraktio on normaali (yli 55%), ei sen ylittävällä lukemalla ole käytännön informaatioarvoa. Lukema saattaa jopa vaihdella tilanteesta ja päivästä riippuen.
Sairaus on pääasiassa hyvänlaatuinen. Suurimmassa sydänäkkikuoleman riskissä ovat potilaat, jolla on vuodon aste on vaikea, vasemman kammion pumppausvoima on selvästi heikentynyt (EF-luku alle 50%), kammio on suurentunut, on eteisvärinää ja ikää yli 50 vuotta. Sinulla ei toteudu mikään edellä luetelluista riskiä lisäävistä tekijöistä, joten mitä todennäköisimmin kuulut joukkoon, jolla ennuste on hyvä. Vaikka mitraaliläpän prolapsia esiintyy naisilla vähän miehiä useammin, ennuste on naisilla parempi.
On toki mahdollista, että tulevaisuudessa läpän vuoto etenee leikkausta vaativaksi. Koska läpän vuoto on kuvauksen perusteella hyvin lievä, mahdolliseen etenemiseen leikkausta vaativalle tasolle tulee kulumaan vielä vuosia. Seuranta näyttää, onko läppävuoto hitaasti tai nopeammin etenevää laatua.
Kuvaamasi läppävika ja sen tämänhetkinen tilanne ei ole este raskaudelle.
25/06/2020