Käytän Pradaxaa. Olen käyttänyt 10 vuotta ja olen nyt 68 v. vanha. Olen ymmärtänyt, että tiettyjä asioita pitää kontrolloida säännöllisesti lääkettä käytettäessä. Hyvinvointikeskuksessa labrat otetaan kuulemma kerran vuodessa. Käytäntö on osoittanut, että väli voi olla pitempikin. Lääkäri ei ollut kuullutkaan, että tiheämpää seurantaa suositellaan, kun Pradaxaa käytetään. Kävin yksityisasiakkaana puoli vuotta edellisistä kokeista laboratoriossa ja otatin PVK+TROMP, ALAT JA KREA+eGFR. Maksoi 100 e. Riittääkö näiden seuranta puolen vuoden välein? Eikö mikään taho saa terveyskeskusta hoitamaan näitä tutkimuksia? 100 euroa on iso raha eläkeläiselle. Mitä ovat ne ongelmat, joita ”väliajalla” Pradaxan käyttäjälle saattaa tulla? Ja voiko niitä mahdollisia ongelmia havaita muuten kuin laboratoriokokeille?
Jos riittävän tiheään kontrolliin ei ole mahdollisuutta, onko verenohennuslääkkeissä sellaisia, joihin riittää kerran vuodessa tapahtuva kontrolli.
20/02/2024
Sokkeli
Vastaus
Veren hyytymistä estäviä antikoagulantteja on useanlaisia. Eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin estoon käytetään pääasiassa ns. suoria antikoagulantteja, joita ovat Eliquis®, Lixiana®, Pradaxa® ja Xarelto®. Aikaisimmin ainoa mahdollisuus oli Marevan® -niminen antikoagulantti. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Marevania seurataan ja sen annostusta säädetään verestä mitattavan INR-kokeen avulla. Suorat antikoagulantit toimivat eri tavalla, ja siksi niitä ei seurata mittaamalla INR-arvoa.
Mutta pitää suorien antikoagulanttienkin hoidon onnistumista seurata. Niiden pitoisuutta tai vaikutusta ei mitata, vaan laboratoriomittauksia tehdään lääkkeen turvallisen käytön varmistamiseksi. Kokeiden avulla pitäisi siis havaita ajoissa mahdolliset ongelmat, jotka saattaisivat johtaa lähinnä verenvuoto-ongelmiin. Siksi mitataan verenkuva (erityisesti hemoglobiini ja trombosyytti -arvot) ja munuaistoimintaa (kreatiniini-arvo sekä laskennallinen eGFR-arvo). Munuaisten toimintaa halutaan seurata, koska monet lääkkeet poistuvat munuaisten kautta elimistöstä. Heikentynyt toiminta voisi johtaa lääkkeen kertymiseen elimistöön ja haitallisen voimakkaaseen vaikutukseen. Näin voisi käydä erityisesti Pradaxan kohdalla, sillä tämä lääke poistuu lähes täydellisesti munuaisten kautta. Maksan toiminnan mittaus (ALAT) ei ole niinkään tarpeellista.
Mahdollisen ongelman voisi itse havaita verenvuotona, kuten suolistovuotona, joka ilmenee ulosteiden mustumisena. Tuossa vaiheessa on vuoto-ongelma kuitenkin jo akuutisti päällä.
Seurantamittausten tiheys riippuu tapauksesta. Pääsääntöisesti verikoemittaukset tehdään kerran vuodessa. Jos on käytössä paljon muitakin lääkkeitä, tai jos munuaisten toiminta on jo vähän heikentynyt ja hemoglobiini valmiiksi vähän alakanttinen, suositellaan tiheämmin tapahtuvia mittauksia, esimerkiksi puolen vuoden välein tehtäviä. Iäkkäällä, hauraalla vanhuksella voidaan tarvita vieläkin tiiviimpää seurantaa, jopa kolmen kuukauden välein tapahtuvaa.
Seurantavälien pituus riippuu siis monista tekijöistä, kuten potilaan muista sairauksista ja lääkkeistä, munuaistoiminnasta ja iästäkin. Jos käyttö on ollut ongelmatonta, Pradaxan käyttäjällä seurantaväli voi olla vuosi kuten muillakin suoria antikoagulantteja käyttävillä.
04/03/2024