Siirry sisältöön

Olen 26-vuotias nainen ja hieman huolissani QT-ajoistani. Viimeisimmässä EKG:ssä QT/QTc olivat 412/447 ms sykkeen ollessa 71. Jos olen ymmärtänyt oikein (määritelmät tosin näyttävät vaihtelevan), korjatun QT-ajan tulisi pysytellä mielellään alle 440 ms. Rajatapaukseksi taas katsotaan ilmeisesti naisten kohdalla 450-470 ms. Lääkäreiden mielipiteet ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia: yleislääkärin mielestä arvoni ovat normaalit, kun taas eräs kardiologi suositteli geenitestiä pitkä QT-oireyhtymän poissulkemiseksi. Onko QT-ajan suhteen siis syytä huoleen?

Olen suunnilleen vuoden ajan kärsinyt runsaista kammioperäisistä lisälyönneistä (todettiin holterilla) ja nykyään on alkanut ilmaantua myös nopeita, muutaman sekunnin tykytyskohtauksia, jotka alkavat ja loppuvat äkillisesti. Olen ajatellut uusivani holterin varmuuden vuoksi.

24/06/2017

Nalas

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 27.6.2017
Päivitetty 4.6.2018

QT-aika on sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä mitattava suure, joka kuvastaa sydämen sähköistä palautumisvaihetta perustilaan. QT-ajan pidentyminen voi altistaa potilaan erään tyyppiselle kammiotakykardialle eli kammioperäiselle tiheälyöntisyyskohtaukselle.

QT-aika voi pidentyä periytyvästä tai hankinnaisesta syystä. Periytyvää pitkää QT-aikaa voi etsiä geenitestillä, mutta tällä saadaan selvyys vain tavallisimmista Suomessa esiintyvistä geenimutaatioista, kun pitkä QT-oireyhtymää aiheuttavia mutaatioita on satoja. Testi ei ole siis täysin poissulkeva. Hankinnaisia QT-ajan pidentymisen syitä ovat eräät lääkeaineet, veren alentunut kalium-pitoisuus ja poikkeavan hidas pulssi.

QT-aika on sydämen sykkeen mukaan mukautuva suure. Kun syke nousee, QT-aika lyhenee. Niinpä tuloksissa ilmoitetaan QTc, joka tarkoittaa sykkeen mukaan korjattua QT-aikaa. Tämä saadaan käyttämällä matemaattista korjauskerrointa, jonka herra Bazett loi jo vuonna 1920. QT-aikaa tutkittaessa ongelmia aiheuttaa paitsi tuo korjauskerroin, myös itse QT-ajan mittaaminen. Korjauskerroin on huono, ja toimii parhaitenkin vain kun pulssi on 60-80/min. Valitettavasti parempaakaan ei ole tutkimuksista huolimatta saatu aikaiseksi. EKG-laitteen analyysiohjelma ilmoittaa lukeman automaattisesti, mutta tuo koneen ilmoittama lukema ei yleensä ole luotettava, vaan yliarvio. Niinpä kardiologin täytyy mitata QT-aika itse EKG-viivaimen avulla. Normaali QTc-aika on miehillä alle 440 ms ja naisilla alle 460 ms. Kysymyksessä mainittu QTc 447 ms ei siis ole naisihmiselle liian pitkä, kun kyseessä on todennäköisesti vielä koneen itse mittaama lukema. Lisäksi QT-ajan poikkeavuutta arvioitaessa tulee huomioida paitsi itse QT-aika, myös tätä edeltävän T-aallon muoto, joka on patologisissa tapauksissa usein poikkeava. QT-aika voi vaihdella myös eri EKG:n nauhoitushetkillä, joten arvioinnissa huomioidaan yleensä kaikki potilaasta otetut EKG:t. Jos QT-aikaa oikeasti epäillään poikkeavaksi, kannattaa tehdä rasituskoe. Kokeessa saattaa paljastua, käyttäytyykö QT-aika epänormaalisti.

27/06/2017

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset