Miesystävälleni on tehty pallolaajennus helmikuussa, ja hän ei ole siitä kunnolla toipunut, kärsii väsymyksestä. Pari suonta jäi ohittamatta, ovatko nämä syynä? Kuinka usein tämän operaation voi uusia, ja voiko samalla tehdä monta? Huolestuttaa, kun virkeä ihminen on vaipunut alakuloon, ja murehtii tulevaa, eikä jaksa liikkua kuten ennen. Hän ei polta tai juo, eli siitä oireet eivät johdu. Hän ei mielellään puhu aiheesta, luulenpa että aihe pelottaa ja siksi on vaitonainen, näin ei sitten ratkaisuakaan niin vaan keksitä, terveisin aika huolestunut nainen
18/08/2020
onko syytä olla huolissaan?
Vastaus
Sepelvaltimotaudissa sydämen omat valtimot, sepelvaltimot sairastuvat ateroskleroosiin eli valtimoiden kovettumistautiin. Tämän seurauksena valtimosuonten sisäosa alkaa ahtautua, jolloin veren virtaus suonessa vaikeutuu. Sairaus on krooninen eli pysyvä. Toimenpiteellä ahtaimmat kohdat voidaan avata (pallolaajennus) tai kiertää (ohitusleikkaus). Toimenpide ei kuitenkaan pysäytä itse sairautta. Siihen tarvitaan elinikäistä lääkehoitoa ja elintapahoitoa kuten säännöllistä liikuntaa.
Pallolaajennuksen voi tehdä useitakin kertoja ja moniin kohtiin verisuonia. Kuten edellä todettu, tämä ei kuitenkaan poista tautia. Koska sairautta on eri puolilla valtimosuonia, myös ahtauma-asteet vaihtelevat. Vain sellaiset ahtaumat, jotka merkittävästi häiritsevät verenvirtausta, avataan. Tyypillisesti ne ahtauttavat suonen sisäosaa yli 70%:sti. Tarvittaessa rajatapauksissa kardiologi arvioi tilannetta lisätutkimuksin, esimerkiksi mittaamalla painetta ahtauman puolin ja toisin painevaijeritutkimuksella.
On varsin tavallista, että sairastuminen aiheuttaa alakuloa, joskus jopa masennusta. Valitettavasti sydänpotilailla tämä ongelma on aika huonosti tunnistettu ja vielä huonommin hoidettu. Monet suomalaiset potilaat vaikenevat tuntemuksistaan. Silloin meidän ammattilaisten pitäisi osata aktiivisesti kysyä myös mielen toipumisesta sairastumisen jälkeen.
Sen vuoksi olisi tärkeätä, että kaikki sairastuneet saisivat mahdollisuuden osallistua sydänkuntoutukseen tai -valmennukseen, jossa aina puhutaan myös mielen toipumisesta. Monet löytävät apua myös vertaistukiryhmistä, joissa voi keskustella muiden samassa tilanteessa olleiden kanssa. Suosittelen olemaan yhteydessä oman paikkakunnan sydänyhdistykseen. Sitä kautta voi löytää vertaistukea. Työikäisille on olemassa myös oma Facebook-ryhmä.
24/08/2020