Hyppää sisältöön
Etusivu / Kulttuuri / Musiikki / Rakkaustarina sairauden varjossa

Rakkaustarina sairauden varjossa

Kansallisoopperan La Traviata tarjoaa suurta musiikkitraamaa. Giuseppe Verdin musiikki soi vuoroin juhlivan riehakkaana, vuoroin haikeana.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 21.12.2017
Päivitetty 14.2.2020
Kuvassa Waltteri Torikka, Niina Keitel, Aki Alamikkotervo, Siphiwe McKenzie ja Fernando Portari. Kuva: Heikki Tuuli

Kun 23-vuotias Marie Duplessis kuoli keuhkotautiin Pariisissa vuonna 1847, hänestä tuli yksi kaikkein kuuluisimmista keuhkotaudin uhreista. Alexandre Dumas (1824–1895) oli ihastunut Duplessisiin. Kun Duplessis kuoli, Dumas kirjoitti hänet romaaninsa Kamelianainen päähenkilöksi. Romaanista tuli suosittu. Parin vuoden kuluttua Dumas kirjoitti näytelmän Kamelianainen.

Myöhemmin Kamelianaisesta on tehty erilaisia sovituksia niin elokuviksi kuin baleteiksi. Giuseppe Verdi (1813–1901) sävelsi tarinasta oopperan, jonka nimeksi tuli La Traviata. Oopperassa soivat vastakohdat: juhlinta ja haikeus, tunne siitä, että elämä pitää elää nopeasti.

Pariisin ylimystö osasi juhlia 1850-luvulla. Viiniä riitti ja tanssimusiikki soi.

La Traviatassa Violetta Valéryn luona vietettiin ylellisiä juhlia. Mutta juhlintakaan ei ole ikuista.

Alfredo Germont ihastuu lumoavan kauniiseen Violettaan. Kun nuoret juovat viiniä, Violettaa heikottaa. Keuhkotauti oireilee. Pian rakastuneet muuttavat Violettan vuokraamalle tilalle Pariisin ulkopuolella. Vaivihkaa Alfredolle selviää, että hänen rakkaansa on taloudellisissa vaikeuksissa. Mies lähtee Pariisiin järjestämään asioita. Sillä välin Alfredon isä tulee hakemaan poikaansa kotiin, sillä Alfredon sisar on menossa naimisiin. Sisaren sulhanen ei hyväksy häntä, jos Alfredo jatkaa suhdettaan Violettaan. Syvästi Alfredoon rakastunut Violetta uhrautuu ja lähtee takaisin Pariisiin. Alfredo saa vain kirjeen, jossa Violetta jättää hänet. Nuoret tapaavat Violettan ystävättären järjestämissä tanssiaisissa, jossa Alfredo häpäisee Violettan. Keuhkotauti pahenee, ja Violetta makaa kuolinvuoteellaan. Ulkona pariisilaiset juhlivat. Alfredo palaa Violettan luo, kun hän saa tietää, miksi Violetta jätti hänet. Mutta liian myöhään. Violetta kuolee. Näin yleisö saa kokea oopperahistorian hienoimpiin kuuluvan kuolemakohtauksen. Yleisön joukosta kuuluu nyyhkäys.

Violetta Valéryn osan laulaa sopraano Marie Fajtová, Alfredo Germontin osan tenori Markus Nykänen. La Traviatan on ohjannut Giancarlo del Monaco ja uusintaohjauksen Jere Erkkilä. Näyttävästä puvustuksesta ja lavastuksesta vastaa Michael Scott ja koreografiasta Elsa Sylvestersson.

La Traviatan lumo säilyy loppuun asti ja sen yli. Ei ihme, että La Traviata on Kansallisoopperan suosituimpia oopperoita.

Joulukuinen keskiviikkoilta on hetki, jolloin Suomen kansallisoopperan lavalla nähdään La Traviata 189. kerran. Ensi-illan ooppera sai 5.5.1988 Bulevardilla sijainneessa vanhassa oopperatalossa, nykyisessä Aleksanterin teatterissa.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi