Reipas liikunta vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä

Jo alakouluikäisten lasten kannattaa sisällyttää reipasta liikuntaa päiväänsä, sillä liikunnan lisääminen vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla. Juuso Väistö osoitti väitöstutkimuksessaan, että riskitekijöiden kasautumista voi ehkäistä jo lapsuudessa liikunnalla, hyvällä fyysisellä kunnolla ja tarpeettoman paikallaanolon välttämisellä.

Väitöstutkimuksessa Väistö tarkasteli fyysisen aktiivisuuden ja kunnon eri osatekijöiden sekä paikallaanolon yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöihin sekä niiden kasautumiseen 6–8-vuotiailla suomalaisilla lapsilla. Väestöotos käsitti 506 lasta, jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen. Seuranta kesti kaksi vuotta.

Runsas viihdemedian käyttö yhteydessä riskitekijöihin

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähäinen liikunta ja erityisesti vähäinen omatoiminen liikunta sekä runsas viihdemedian käyttö olivat yhteydessä korkeampiin tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden tasoihin. Niillä lapsilla, jotka liikkuivat vähiten ja käyttivät eniten aikaa viihdemedian parissa, riskitekijöiden tasot olivat korkeimmat.

Myös paljon liikkuvilla lapsilla löytyi yhteys korkeampiin riskitekijöiden tasoihin, jos lapset erityisesti iltaisin katselivat televisiota ja videoita. Lisäksi epäsäännöllinen ateriarytmi sekä epäterveellinen ruokavalio olivat yhteydessä korkeampiin riskitekijöiden tasoihin. Nämä ravitsemustekijät selittivät osittain runsaan viihdemedian käytön yhteyksiä riskitekijöihin, Väistön tutkimus osoittaa.

Kahden vuoden seurannassa tutkija havaitsi, että reipasta liikuntaa lisänneillä lapsilla tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien kokonaisriski sekä yksittäisten riskitekijöiden tasot pienenivät. Terveyden kannalta liian vähän liikkuneilla ikätovereilla muutokset olivat päinvastaisia. Kyseiset muutokset eivät riippuneet lapsen sukupuolesta, biologisesta kypsyystasosta, kehon rasvattomasta massasta eikä tutkimuksen alkaessa mitatuista riskitekijöiden tasoista ja liikunnan määrästä.

Paikallaanolon vaihtaminen kevyeenkin liikuntaan kannattaa, sillä liikunta vähensi kehon rasvakudoksen määrää. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä kuormittavampaa liikunta oli. Tutkimustulokset osoittavat, että kestävyyskunnon parantamiseen vaaditaan hieman rasittavampaa eli vähintään kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa. Jo kymmenen minuutin lisäys päivittäiseen reippaan liikunnan määrään vähensi kehon rasvapitoisuutta sekä paransi kestävyyskuntoa.

– Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijät alkavat kasautua jo lapsuusiässä, ja näin tapahtuu useimmiten ylipainoisille lapsille. Tämä on huolestuttavaa, koska riskitekijöiden kasautuminen lapsuusiässä lisää huomattavasti tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskiä aikuisiässä, Väistö toteaa Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

Lapsuusiän fyysinen kunto on tärkeä tulevaisuuden terveyttä sekä liikunta-aktiivisuutta ennustava tekijä

Väitöstutkimuksen perusteella säännöllinen reipas liikunta ja tarpeettoman paikallaanolon välttäminen ovat tehokkaita keinoja ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden kasautumista lapsuusiästä lähtien.

Väistön mukaan lapsuusiän fyysinen kunto on myös tärkeä tulevaisuuden terveyttä sekä liikunta-aktiivisuutta ennustava tekijä. Ylipainon ehkäisy sekä erityisesti liikunnan lisääminen ovat merkityksellisiä fyysisen kunnon kehittymisen kannalta.

– Runsas liikunta hyödyttää sekä normaalipainoisia että ylipainoisia lapsia. Monipuolisen liikunnan lisääminen ja tarpeettoman paikallaanolon vähentäminen näyttäisi olevan tärkeä keino ehkäistä ylipainoa ja parantaa kestävyyskuntoa lapsuudessa. Pienilläkin muutoksilla on merkitystä, Juuso Väistö kertoo tiedotteessa.

Terveystieteiden maisteri Juuso Väistön fysiologian alaan kuuluva väitöskirja Physical activity, sedentary behavior, physical fitness and cardiometabolic risk in a population sample of primary school-aged children – the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 5.3.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Katja Pahkala Turun yliopistosta ja kustoksena professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta.

Lue myös:

Lihavuuden hoidossa tulee ymmärtää lihavuuden biologiaa