Sepelvaltimotauti-kyselyn tulokset osoittavat merkittäviä eroja oireiden kokemisessa ja hoitokokemuksissa sukupuolten välillä

Naisvastaajat kertoivat kokevansa sepelvaltimotaudista johtuvia oireita herkemmin kuin miesvastaajat. Oireisuus on yhteydessä erilaisten pelkojen kokemiseen ja siihen, että liikunnan harrastaminen tuntuu vaikealta. Miesvastaajat olivatkin aloittaneet naisia useammin liikunnan ja he kokivat myös mielialansa naisia paremmaksi.

Sairastuneet kokevat tiedon ja tuen saannin erittäin tärkeäksi. Siksi on huolestuttavaa, että jopa 41 % vastaajista kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa ja tukea sairautensa kanssa elämiseen. Myös tuen saannin kokemuksessa on eroa sukupuolten välillä, sillä naiset kokevat miehiä useammin saavansa liian vähän tukea sairauden kanssa elämiseen.

Kyselyn mukaan miehet saavuttavat naisia useammin tärkeän LDL-kolesterolitason alle1,4 mmol/l. Näin matalaa LDL-tasoa on lähes mahdotonta saavuttaa ilman säännöllistä, tehokasta lääkehoitoa, joka kuuluu kaikille sairastuneille.

Riittäväksi koetulla tiedon ja tuen saannilla on suuri merkitys

Vastaajista noin kolmasosa kertoi, että ei käy sepelvaltimotaudin vuoksi säännöllisesti seurannassa ja kahdella kolmasosalla ei ollut tiedossa terveydenhuollon ammattilaista, jolta voisi kysyä sairauteen liittyvistä asioista. Tuen puute aiheuttaa epävarmuutta sairaudesta ja sen hoidosta, ja voi vaikuttaa myös hoidon onnistumiseen. Esimerkiksi LDL-kolesterolitason tavoitearvoihin päässeet käyvät useammin sairautensa vuoksi seurannassa kuin muut. Kaikkein tyytyväisimpiä tiedon ja tuen saantiin olivat ne vastaajat, jotka käyvät säännöllisesti seurannassa, erityisesti sydän- tai työterveyshoitajan seurannassa.

Kyselyn tulokset kertovat, että säännöllisen seurannan lisäksi tyytyväisempiä saamaansa tietoon ja tukeen ovat kuntoutusta tai vertaistukea saaneet. Niillä taklataan sairauden kanssa elämiseen liittyviä haasteita. Melkein puolella vastaajista sairastuminen oli vaikuttanut mielialaan, kaikkein vahvimmin alle 65-vuotiailla sairastuneilla ja yleisesti ensimmäisen vuoden ajan sairauden toteamisesta. Silloin sairastuneet kokivat huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta, ahdistusta ja unihäiriöitä. Riittävästi tukea saaneet kokivat sairauden vaikuttavan merkittävästi vähemmän mielialaansa. Hyvällä hoitosuhteella ja tiiviillä, tarpeenmukaisia palveluja sisältävällä hoitopolulla on siten suuri merkitys sairastuneen arjessa ja hoidon onnistumisessa.

Tutustu Sepelvaltimotauti-osioon, jossa tietoa oireista, tutkimuksista ja esimerkiksi vertaistuesta.

Lue myös Anu Nurmisen haastattelu Äidin avosydänleikkaus katkaisee vauva-arjen