Suomi Pohjoismaiden heikoimpia – alle puolet saa elvytystä ennen ensihoidon paikalle saapumista

Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta.

Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %. Pohjoismaisella tasolla tarkasteluna Suomi pärjää vieläkin heikommin, sillä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa osuus on 70 % luokkaa.

Miksi suomalaiset eivät uskalla auttaa ja aloittaa elvytystä?

Sydänliiton tekemän Suomi elvyttää 2023-kyselytutkimuksen perusteella suurimmat esteet aloittaa elvytys ovat epävarmuus omasta osaamisesta (28 %), haluttomuus antaa puhalluselvytystä (22 %) sekä pelko aiheuttaa enemmän vahinkoa (15 %). Vain 45 % vastaajista sanoi, ettei mikään estäisi aloittamasta elvytystä.

”Syistä, miksi suomalaiset jäävät eurooppalaisten ja erityisesti pohjoismaisten keskiarvojen alapuolelle ei ole tehty tutkimusta, joten niitä voi vain arvailla. Uskon kuitenkin, että tilannetta parannettaisiin muiden muassa sillä, että elvytysopetusta annettaisiin kouluissa vuosittain. Toinen merkittävä rakenteellinen muutos olisi maallikoiden tiiviimpi kytkeminen osaksi sydänpysähdyspotilaan auttamisketjua, jolloin lähimmät osaavat auttajat voitaisiin hälyttää paikalle esimerkiksi mobiilisovellusta hyödyntäen”, kertoo Sydänliiton elvytyksen ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.

Miten maallikkoelvytyksen toteutumista on tuettu muissa maissa?

Euroopan elvytysneuvosto ERC:n tutkimusnäyttöjen mukaan maallikkoelvytyksen toteutumista on kyetty parantamaan siten, että toimintaa on kehitetty koko yhteisössä ja yhteisöä on koulutettu. Yhteisönä on voinut toimia esim. kaupunginosa, kaupunki tai koko maa. Yhteisöllisyys ja yhteinen käsitys asian merkittävyydestä ovat selkeitä edistäviä tekijöitä kuten myös se, miten mediat tuovat asiaa esille.

”Elvytys on kansalaistaito – ei vain Suomessa, vaan kaikkialla maailmassa. On jokaisen meistä ja koko yhteiskunnan tehtävä lisätä yhdessä ihmisten tietoisuutta elvytysosaamisen ja sydäniskurin käyttämisen tärkeydestä. Suurin osa sydänpysähdyksistä tapahtuu sairaalan ulkopuolella, joten tilanteet tulevat yllättäen kenelle tahansa meistä. Silloin mittaamme yhteisönä sitä, uskallammeko pysähtyä ja auttaa lähimmäistä, oli hän sitten tuttu tai tuntematon. Elvytysosaamisen lisääntyminen väestötasolla parantaa meidän kaikkien kokonaisturvallisuutta”, kertoo Suomen elvytysneuvoston tiedottaja, Erik Lydén.

Hätäkeskuspäivystäjä on aina elvyttäjän apuna

Sydänpysähdystilanteen ja siitä johtuvan elottomuuden kohtaaminen on yllättävä, vieras ja pelottavakin tilanne. On siis luonnollista, että sen äärellä voi hämmentyä ja hätääntyä.

”Kuorsaukselta kuulostavat hengitysäänet voivat näyttää hengitykseltä ja hätäkeskuspäivystäjän kehotukset elvytyksen aloittamisesta tuntua aivan vääriltä. Epänormaali hengitys yhdistettynä reagoimattomuuteen vaatii kuitenkin elvytystoimien aloittamista välittömästi. Tällöin hätäkeskuspäivystäjä antaa ohjeita hyvinkin määrätietoisesti. Toivon, että jokainen uskaltaisi toimia. Riittää, että kuuntelet hätälinjalta annettavia ohjeita ja toimit niiden mukaan”, ohjeistaa Hätäkeskuslaitoksen viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.

Lehdistömateriaalia:

Kuvia ja videoita (Sydänliiton mediapankki)

Maailman elvytyspäivän verkkosivut Sydan.fi:ssä

Lisätietoa:

Mari Blek-Vehkaluoto
Asiantuntija, elvytys ja riskitekijät, Sydänliitto
mari.blek-vehkaluoto@sydanliitto.fi
p. 050 325 5633

Erik Lydén
Tiedottaja, Suomen elvytysneuvosto
erik.lyden@elvytysneuvosto.fi
p. 050 526 2800

Patrick Tiainen
Viestintäasiantuntija, Hätäkeskuslaitos
patrick.tiainen@112.fi
p. 0295 481 259