Sydänliiton tavoitteet eduskuntavaaleissa: Stoppi terveyserojen kasvulle
Sydänliiton syyskokous käsitteli eduskuntavaalitavoitteita 22.10. Joensuussa. Samalla liiton hallitukseen valittiin kolmivuotiskaudelle uusina jäseninä insinööri Arto Kärkkäinen, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Minna Multisilta ja professori Markku Savolainen sekä jatkokaudelle kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas.
Tiedote 26.10.2022
Julkaisuvapaa heti
Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet huolestuttavalla tavalla. Yksi suurimmista ilmiötä selittävistä tekijöistä on valtimotauti. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Suurin osa ennenaikaisista kuolemista voitaisiin välttää ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja tehostuneen hoidon keinoin. Sydänsairauksien ehkäisy alkaa jo lapsuudesta.
Terveyserojen kaventamiseksi on siirryttävä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen, luotava kansallinen tarttumattomien sairauksien ohjelma sekä otettava käyttöön uusia tehokkaita toimia tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi.
Terveyttä edistävä veromalli tekisi terveyden kannalta paremmista valinnoista edullisempia ja runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista vähemmän houkuttelevia.
– Suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Tämä vaikuttaa heikentävästi sekä kansanterveyteen että sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen, pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski sanoo.
Sairastuneiden hoidon yhdenvertaisuutta on määrätietoisesti edistettävä rakentamalla katkeamattomia ja yhteneviä hoitopolkuja. Hoitopolut pitää rakentaa sellaisiksi, että sairastuneen riski pudota pois palveluketjun piiristä on mahdollisimman pieni.
– Jokaiselle sairastuneelle pitää laatia yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Hoidon perusta on riskitekijöiden minimointi moniammatillisen sydänvalmennuksen avulla. Tällä hetkellä sydänvalmennusta ei ole saatavilla tasapuolisesti eri puolilla Suomea.
Sydänpysähdystilanteisiin varautumisessa Suomi on vielä muita pohjoismaita jäljessä. Esimerkiksi pinta-alaltaan Suomea selvästi pienemmässä Tanskassa sydäniskureita on noin 20 000, kun Suomessa luku on noin 6500.
Sydäniskurin nopean saavutettavuuden varmistamiseksi tulee turvata sydäniskurien rekisteri- ja paikannuspalvelun (defi.fi) rahoitus.
Sydänliiton syyskokous käsitteli eduskuntavaalitavoitteita 22.10. Joensuussa. Samalla liiton hallitukseen valittiin kolmivuotiskaudelle uusina jäseninä insinööri Arto Kärkkäinen, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Minna Multisilta ja professori Markku Savolainen sekä jatkokaudelle kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas.
Lue lisää tavoitteistamme täältä.
Lisätiedot: Pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski, 050 3591211 / marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi