Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Ammattilainenkin saa olla potilas

Kardiologit, sydänkirurgit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset osaavat nykyään hoitaa sydänpotilaita monenlaisin toimenpitein. Ihminen ei kuitenkaan ole kone, jonka sydän vain rassataan kuntoon sairaalassa. Kuntoutumiseen tarvitaan sairauden ymmärtämistä ja paljon omaa tekemistä ja sitoutumista.

4.11.2016
·
Tuula Vainikainen
·
Vaikka sepelvaltimotaudin perusasiat ovat Inka Tunnelalle tuttuja ja hän valistaa niistä työkseen muitakin, hän halusi osallistua sepelvaltimopotilaille suunnattuun ensitietopäivään päivittääkseen omat ammatilliset tietonsa. Kuva Pasi Leino

Terveydenhoitaja Inka Tunnela, 57, osallistui Tyksin Sydänkeskuksen järjestämään sepelvaltimotautipotilaan ensitietopäivään toukokuussa. Hän on sairastanut tyypin 1 diabetesta yli 40 vuotta. Diabeteksen hoito on siis tullut hänelle tutuksi paitsi henkilökohtaisesta myös ammatillisesta näkökulmasta. Tiedossa on hyvin ollut myös lisäsairauksien, kuten valtimotaudin riski. Kun hän oli huhtikuussa siirtymässä polkupyörällä työpisteestä toiseen, voimat loppuivat yllättäen. Voimakas, vasempaan käteen säteilevä kipu ja polttava tunne rinnassa saivat hänet hakeutumaan Tyksin päivystykseen. Sydänfilmissä oli selviä poikkeamia ja merkkiarvot olivat koholla. Seuraavana aamuna oli edessä pallolaajennus. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti.

– Olen pyrkinyt elämään diabetekseni kanssa kurinalaista elämää ja hoitamaan itseäni niin hyvin, kuin se on ollut mahdollista. Olen liikkunut säännöllisesti, syönyt terveellisesti ja pitänyt painoni kurissa. En ole tähän asti tarvinnut insuliinin lisäksi juurikaan muita lääkkeitä. Siksi tämä tapahtuma tuntui epäreilulta. Toisaalta olen tiennyt riski- ja perintötekijäni. Isälleni tehtiin vähän yli 60-vuotiaana kolmen suonen ohitusleikkaus.

Vaikka sepelvaltimotaudin perusasiat ovat Inkalle tuttuja ja hän valistaa niistä työkseen muitakin, hän halusi osallistua sepelvaltimopotilaille suunnattuun ensitietopäivään päivittääkseen omat ammatilliset tietonsa ja kuullakseen, miten asiantuntijat näistä asioista sydänpotilaille ja heidän omaisilleen puhuvat. Ensisijaisesti hän tuli mukaan kuitenkin potilaana kuulemaan ja sisäistämään asioita omaan elämäänsä. Puolison mukana olon hän koki myös erittäin tärkeäksi.

– On oikein hyödyllistä olla täällä potilaana ja kuunnella asioita itseään varten. Tunnistin sairauteni vaiheet hyvin alustuksista ja varsinkin psykologin puheenvuoro herätti minussa paljon ajatuksia. Näen itsessäni piirteitä, jotka ovat altistaneet minut stressille työssä ja muussakin elämässä. Olen ollut huono olemaan itselleni armollinen ja kuuntelemaan jaksamistani. Minussa on tainnut aina olla sellaista ”hoitajan ja huolehtijan vikaa”. Nyt on opeteltava suhtautumaan uudella tavalla työhön sekä elämään muutenkin. Näitä asioita on ollut sairauslomallakin mahdollisuus miettiä, pohtii Inka Tunnela.

Sydänsairauksien hoidossa tarvitaan temppujen lisäksi paljon tietoa ja omaa sitoutumista

Toipuminen sydäntautien toimenpiteistä sujuu nykyään niin nopeasti, että sairaalassa käydään usein vain kääntymässä. Tämä asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia potilasinformaatiolle. Kun aiemmin asioita oli aikaa kertoa ja opastaa toipilaan vuoteen vierellä, nyt sama informaatio on jaettava toisin.

Sairaalassa käydään vain kääntymässä

– Suunnitellusti sairaalaan tulevat toimenpidepotilaat kotiutuvat usein jo samana päivänä ja sydänleikkauspotilaatkin viipyvät erikoissairaanhoidossa vain noin viikon. Lyhyiden hoitojaksojen vuoksi potilasohjaus on annettava kovin lyhyessä ajassa. Lisäksi potilaiden ja läheisten ajatukset voivat olla heti äkillisen vakavan sairastumisen jälkeen vielä kovin hämmentyneet, jolloin tiedon ja ohjauksen vastaanotto ei ole otollisinta sairaalahoidon aikana. Siksi olemme kehittäneet sydänpotilaiden hoitoon ohjausmuotoja, jotka eivät rajoitu vain akuuttiin sairaalassaoloaikaan, kertoo ylihoitaja Heidi Laine Tyksin Sydänkeskuksesta.

Yhä kasvavan potilasmäärän vuoksi ryhmäohjaus on tehokas keino, jonka avulla informaatiota voidaan jakaa isommalle joukolle samanaikaisesti. Ensitietopäivät ovat tärkeitä paitsi tiedon saannin ja vertaisten tapaamisen vuoksi, myös siksi, että siellä voi kysellä mieltä askarruttavista asioista. Monelle on epäselvää, miten ja missä jatkoseuranta tapahtuu. Kaikki on omalla vastuulla ja sitä vastuuta on tärkeää myös painottaa. Läheiset kannattaa ottaa ohjaustilaisuuksiin mukaan, koska potilaan kotiutuessa kuntoutuminen on vasta alussa. Läheisten neuvot, tuki ja kannustaminen turvaavat omahoitoa kotona.

Tyks Sydänkeskus järjestää sydänpotilaille ja heidän läheisilleen sepelvaltimotautipotilaiden ensitietopäiviä sekä leikkaus- ja tahdistinpotilaiden ryhmäohjausta. Myös Varsinais-Suomen Sydänpiiri jakaa tietoa kursseillaan. Ryhmäohjaus on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Ohjaustilaisuuksissa kerätään kirjallista palautetta potilailta ja läheisiltä ja tilaisuuksien sisältöä kehitetään saadun palauitteen suuntaan.

Sepelvaltimo tukossa?

Sepelvaltimotautipotilaan ensitietopäivät on tarkoitettu sydänpotilaille, joilla on todettu sepelvaltimotauti, sydäninfarkti tai joille on tehty pallolaajennustoimenpide tai sydänleikkaus. Ensitietopäivä sisältää kardiologin, sydänkirurgin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, psykologin ja sairaanhoitajan ohjauksen sekä Varsinais-Suomen Sydänpiirin esittelyn.

Toukokuisen keskiviikon myöhäisiltapäivänä T-sairaalan isoimman luentosalin aulassa porisee tiedonhaluisia ihmisiä kahvin ja sämpylän äärellä. Varsinais-Suomen Sydänpiirin neuvontahoitaja Nanette Huovinen jakaa standillaan tietoa sydänjärjestöjen palveluista. Sydän-lehti ja erilaisia infolehtisiä tarttuu ensitietotilaisuuteen tulevien mukaan kotona tutustuttavaksi.

Saliin siirtyy reilusti toistasataa ihmistä, potilaita ja heidän läheisiään. Tyksin sydäntoimepideosaston vastuualuejohtaja, kardiologian erikoislääkäri Mikko Pietilä käy tilaisuuden aluksi läpi sepelvaltimotaudin syntysyyt: Runsaiden maitorasvojen käytöstä johtuva korkea kolesteroli ja tupakointi ovat tärkeimpiä riskitekijöitä, hän korostaa. Sepelvaltimotauti on yleisempi miehellä kuin naisilla. Sukupuolelleen kukaan ei voi mitään, ei myöskään iälle tai sukuhistorialle. Moniin riskitekijöihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Kohonneita kolesteroleja ja kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa, tarvittaessa lääkkein. Elintapoja on syytä tarkistaa eikä luolamiesdieetteihin pidä uskoa, sillä kannattaa muistaa, että luolamiehet eivät eläneet juuri yli kolmikymppisiksi. Tupakoinnille kannattaa laittaa stoppi, sillä tupakka lisää veren hyytymistaipumusta. Tupakoinnin lopettamisella puolittaa itse uuden sydäninfarktin riskin.

– Sepelvaltimotautikohtauksen tyypillisiä oireita ovat puristava rintakipu, joka säteilee kaulalle ja käsivarteen. Valtimossa on tällöin syntynyt plakin aiheuttama tukos. Verisuoni repeää ja repeämäkohtaan kehittyy hyytymä, joka voi tukkia suonen. Mikäli suonta ei saada pikaisesti avattua, kehittyy sydäninfarkti. Kun kivut iskevät, soitetaan hätäkeskukseen, ei tyttärelle tai naapureille. Pikainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Sairaalassa suoni aukaistaan ja normaali verenvirtaus palautetaan joko pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Asianmukaisella lääkityksellä pyritään estämään uusien kohtauksien synty, Pietilä selittää.

Pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen hyötyjä ja käyttötilanteita vertaillaan, samoin jatkohoidossa tarvittavaa lääkitystä. Kuulija haluaa tietää aiheuttaako pallolaajennustoimenpide masennusta. Pietilän mukaan näin ei ole, sen sijaan sepelvaltimotauti, jota sillä hoidetaan, aiheuttaa sitä noin puolelle diagnosoiduista potilaista.

Sydämen ja mielen kaksisuuntainen yhteys

Psykologi Noora Sjösten jatkaa alustuksessaan mielen ja kroonisen sairauden yhteyksistä. Sairaus järkyttää aina elämän tasapainoa, mielen reaktiot ovat kuitenkin yksilöllisiä. Sairauden kulku, oma henkilöhistoria ja persoonallisuuden piirteemme vaikuttavat asiaan. Tasapainotilan ja uuden tyyneyden löytäminen ottaa aikansa. Suurin psyykkinen kuorma vakavasta sairaudesta on yleensä kahden ensimmäisen vuoden aikana. Suurin osa sydänpotilaista toipuu hyvin ilman vakavia psyykkisiä rasituksia. Monet tuntevat lieviä ja ohimeneviä oireita, mutta ne vähenevät ajan kuluessa. Masennus on edelleen huonosti tunnistettu ja alihoidettu vaiva, johon on syytä hakea apua, jos sellainen iskee.

Sydämen ja mielialan yhteys toimii myös toisin päin. Masennus altistaa sydänsairauksille ja hoitamaton masennus sydäntapahtumien ja toimenpiteiden jälkeen lisää riskiä uuteen sydäntapahtumaan. Masentunut ihminen ei jaksa huolehtia itsestään ja terveellisistä elämäntavoista, eikä liikkua riittävästi. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat masentuneilla yleisiä. Alakulo, suru ja tunne, ettei kykene tuntemaan mielihyvää juuri mistään sekä arvottomuuden, avuttomuuden ja syyllisyyden tunteiden pitäisi hälyttää hakemaan apua. Uniongelmat ja ruokahalun muutokset viestittävät myös avuntarpeesta.

Sjösten kehottaa sydänkuntoutujia etsimään asioita, jotka ovat ennen tuottaneet mielihyvää. Liikkumaan luonnossa, kuuntelemaan musiikkia, viettämään aikaa läheisten kanssa ja puhumaan mieltä painavista asioista. Stressin hallintakeinojen opetteleminen on monelle tarpeen: rentoutuminen, mindfullness, asioiden priorisoinnin opetteleminen, vapaa-ajan ja työn tasapainon löytäminen ja unihuolto ovat tärkeitä. Ylipäätään on hyvä tutkailla omia luonteenpiirteitään ja ymmärtää oma luonnetyyppinsä. A-tyypin stressaajalla on aina kiire eikä hän osaa rentoutua. Stressaaja ja kyynikko ovat huono yhdistelmä sydämen kannalta.

Tilaisuuden aikana saadaan vielä käytännön eväitä sydänpotilaalle sopivaan liikuntaan ja ravitsemukseen, valotetaan lääkehoidon tärkeitä asioita, perehdytään sydänpotilaan sosiaaliturvaan ja arkielämän seksuaalisuuteen.

Leikkaus tai tahdistin

Sydänleikkaukseen tuleville potilaille leikkausta edeltävä ryhmäohjaus on yksi osa potilaan hoitopolkua. Kutsun saavat kaikki sydänleikkaukseen tulevat ja heidän läheisensä. Sydänkeskus järjestää ohjaustilaisuuden kahden viikon välein. Ohjaajina toimivat sydänkirurgi, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Leikkaushoidon, hoitopolun ja kuntoutumisen tärkeiden kysymysten lisäksi herätellään potilaan omaa aktiivisuutta itsenäiseen vastuunottoon omasta kuntoutumisestaan.

Ohjaustilaisuudessa tutustutaan myös Tyks Sydänkeskuksen yksiköiden ja leikkaus- ja teho-osaston sijanteihin T-sairaalassa. Osallistujat ovat kokeneet ohjauksen ja tutustumisen lieventävän leikkauspelkoa. Sairaalaan ja leikkaukseen on helpompaa tulla, kun tietää kuinka voi ennalta valmistautua leikkaukseen ja leikkauksen jälkeiseen toipumiseen kotona. Leikkauksen jälkeen on havaittu ohjauksen saaneiden potilaiden olevan aktiivisemmin mukana omassa hoidossaan ja kuntoutumisessaan sairaalassa.

Tahdistinpotilaan ryhmäohjauksessa perehdytetään tahdistimen toimintaan. Tahdistin on pysyvä kumppani ja edellyttää hyvää ymmärrystä sen kanssa elämisestä. Usein tahdistinasennus tapahtuu äkillisesti eikä tietoa pystytä tarjoamaan etukäteen. Jatkossa omia ryhmäohjaustilaisuuksia tullaan järjestämään myös sydämen vajaatoiminta- ja rytmihäiriöpotilaille. Potilasohjauksen tueksi on myös kehitetty “Potilas-TV”, josta sydänpotilas voi katsoa kuvallista ohjausmateriaalia lyhytelokuvan muodossa sairaalahoidon aikana.

Yhteistyökumppanina Varsinais-Suomen Sydänpiiri

Varsinais-Suomen Sydänpiiri osallistuu Tyksin ryhmäohjauksiin ja jakaa niissä tietoa omasta toiminnastaan, kuten teemakursseista, liikuntaryhmistä, sydäntestiasemasta ja vertaistukihenkilöistä.

Lisätietoja Sydänpiirin järjestämistä omista kursseista löytyy Varsinais-Suomen sydänpiirin verkkosivuilta.

Lue seuraavaksi