Alvar Aalto vie mukanaan

Harri Taskinen muutti Säynätsaloon Jyväskylään vuoden 2015 lopussa. Hän sai työhuoneen kunnantalosta, joka virui tyhjillään kirjastoa lukuun ottamatta. Taskinen lupasi vastavuoroisesti avata ovea kävijöille, jotka tulivat ihastelemaan arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta.

– Siitä se sitten alkoi, minun matkani Aallon muotoihin ja tarinoihin, Taskinen kertoo.

Taskinen yllättyi vierailijoiden määrästä ja siitä, kuinka haltioituneita he olivat kokonaisuudesta, yksityiskohdista ja rakennuksen tarinasta. Kävijät ovat enimmäkseen ulkomaisia arkkitehtejä ja muotoilijoita tai alan harrastajia. – Usein he kertovat jo käyneensä useassa Aallon kohteessa ja matkan jatkuvan edelleen Noormarkkuun, Rovaniemelle, Viipuriin…

Taskiselle selvisi pikku hiljaa, että esimerkiksi Aasiassa Aalto on tunnettu erityisesti muotoilijana. Kunnantalon – meille suomalaisille melko arkiset – Artekin vanhat jakkarat saavat hengen salpautumaan monelta kävijältä.

– Tiesin toki, että Aalto on maailmankuulu arkkitehti ja tunnistin myös Aalto-maljakon ja -jakkarat, mutta mikä tekee hänestä ja hänen töistään niin vaikuttavia ja kestäviä, että 120 vuotta hänen syntymänsä jälkeen, hän edelleen on niin voimakas hahmo, että herättää hyvinkin vahvoja tunteita, Taskinen miettii.

Kokonaisuuksien hallinta

Aallon työssä ja elämässä Taskista kiinnostaa erityisesti arkkitehdin monitaitoisuus ja kokonaisuuksien hallinta.

– Sen lisäksi, että hän suunnitteli asemakaavoja, kaupunkikeskuksia, rakennuskokonaisuuksia, muotoili lasia, huonekaluja ja niin edelleen, hän on jättänyt jälkensä arkkitehtuurin opetukseen ja perusajatuksiin. Hänen humanismiaan, luonnonläheisyyttään, mittakaavaansa ja inhimillisyyttään opetetaan edelleen monissa yliopistoissa.

Alvar Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimiston Jyväskylän keskustaan. Aallot rakennuttivat talon Munkkiniemeen Helsinkiin vuonna 1936. Myös arkkitehtitoimiston työtilat sijaitsivat samassa talossa. Kuva: Tiina Eloranta

Kunnantalolla riitti vierailijoita kesällä 2017. Niin paljon, että Taskinen palkkasi Lauha Liiran toiseksi oppaaksi.

– Kerromme juttuja, herätämme ajatuksia ja kuuntelemme kävijöitä. Kerromme kuulemiamme asioita eteenpäin. Pyrimme pitämään asiatiedot oikeina, mutta lisäämme puheeseen usein ymmärrykseni mukaan, olen kuullut, tästä kerrotaan, on mahdollista, niihin aikoihin, Taskinen kuvailee opastuksen puhetyyliä.

Kesällä 2018 opastuksia hoitaa myös italialainen Luca Placci. – Hän on taidehistorian opiskelija, joka viime kesänä jo oli apuoppaana ja haluaa palata takaisin.

Kierrokseen sisältyy muun muassa rakennuksen erityispiirteiden esittelyä, johdatusta Aallon 50-luvun suunnittelutyylin, vertauksia muihin Aallon rakennuksiin, Säynätsalon historiaa, tunnelmointia epäsuoran valon kanssa kellonajasta riippuen, rakennusmateriaalien esittelyä, Artekin historiaa ja nykypäivää.

Vieraita saapuu kaukaa. Keväällä kunnantalolle ilmestyi japanilainen arkkitehtipariskunta lentäen Tokiosta Helsingin kautta Jyväskylään. He ajoivat taksilla Säynätsaloon, majoittuivat kunnantalolle ja halusivat kierrellä opastettuna kunnantalolla.
– Kysyin heiltä, mitä muuta he aikovat Suomessa tehdä ja nähdä. He kertoivat, että lähtevät seuraavana päivänä jo kotimatkalle ja ehkä ehtivät käydä Helsingissä Aallon kotitalolla ja ateljeessa. Kunnantalo oli kuitenkin se, minkä he halusivat nähdä. Ehdotin, että vieraillaan Muuramen kirkossa. Ajeltiin sinne, ihasteltiin kirkkoa ja poikettiin vielä yliopiston päärakennusta katsomaan.

Muutaman päivän kuluttua Taskinen sai sähköpostilla kiitosviestin Japanista.

Innostuksesta syntyi kirja

Taskinen innostui Aallon muodoista ja tarinoista niin, että halusi jakaa tietonsa muillekin. Kirjailija täsmentää, että Alvar Aalto – muotoja ja tarinoita (Docendo 2018) ei ole tieteellinen teos. Se on kirjoitettu ajatellen lukijaa, joka haluaa helposti selailla Aallon elämäntyötä ja yrittää ymmärtää hänen merkitystään Suomessa ja maailmalla.

– Yritin, ja pysyinkin, yleisellä tasolla. En varmasti löytänyt mitään sellaista, jota tutkijat eivät ole löytäneet tai Aallosta kirjoitetut kirjat jo sisällä. Jos tekee yksinkertaisen hakukyselyn kirjastojen yhteistietokanta Melindassa, saa hakutulokseksi 630 kirjaa, joissa tavalla tai toisella käsitellään Aaltoa. Suomen kirjastoissa lienee pääosin suomenkielistä kirjallisuutta, mutta jos mukaan otetaan muutkin kielet, arvioni mukaan Alvar Aallosta on julkaistu noin 5 000 teosta eri kielillä kirjoitettuna, Taskinen sanoo.

Kirjoittaja on toimittaja, joka vieraili hiljattain Alvar Aallon kotitalossa Munkkiniemessä.

Lisätietoa Alvar Aallosta ja kohteista löytyy visit.alvaraalto.fi/fi-palvelusta.

———

Aallon naiset

Alvar Aallon molemmat vaimot, Aino ja Elissa, olivat myös arkkitehtejä ja työskentelivät yhdessä miehensä kanssa.

Aino Aalto suunnitteli Alvar Aallon kanssa, mutta myös yksin, muun muassa rakennuksia, huonekaluja ja sisustuksia. Sen lisäksi hän muotoili muun muassa keramiikkaa, lasia, valaisimia, painokankaita ja uniikkitekstiilejä. Aino Aalto oli myös Alvar Aallon, Nils-Gustav Hahlin ja Maire Gullichsenin kanssa perustamansa Artekin toimitusjohtaja. Alvar Aalto kuunteli herkällä korvalla ja otti suunnittelussaan huomioon vaimonsa näkemykset.

Aino Aallon suunnittelemia sisustustusesineitä ja astioita on edelleen Iittalan ja Artekin tuotannossa. Parhaiten Aino Aalto tunnetaan lasimuotoilijana. Aino Aalto menehtyi syöpään vuonna 1949.

Elissa Aalto aloitti Alvar Aallon työt suunnittelutoimistossa nuorena arkkitehtina vuonna 1949. Hän avioitui Alvar Aallon kanssa vuonna 1952.

Hän toimi muun muassa Säynätsalon kunnantalon, Jyväskylän yliopistorakennusten sekä Tanskassa sijaitsevan Ålborgin taidemuseon suunnitteluavustajana.

Bölgeblick

Aino Aallon nimeä kantava käyttölasisto on suunniteltu moderneihin koteihin. Klassikoksi on noussut funkkisdesignin edelläkävijä Bölgeblick eli Aino Aalto -lasiastiasto vuodelta 1932. Alkuperäinen ajatus toimii varsin hyvin, sillä vuoden 1932 lasisarja on edelleen tuotannossa. Pitkään se on ollut joka kodin peruslasi ja nykyään myös suosittu kirpparilöytö.

Veteen heitetyn kiven muodostamista renkaista inspiraation saanut lasiastiasto voitti toisen sijan Karhula-Iittalan lasitehtailla järjestetyssä suunnittelukilpailussa 1932. Lasisto otettiin tuotantoon samana vuonna Karhulassa. Astiasto sai Milanon triennaalin kultamitalin 1936. Nykyään Aino Aalto -lasistoa valmistetaan Iittalan lasitehtaalla ja se on elävä todiste olennaisen muotoilun pysyvyydestä. Aino Aalto kuuluu yhä edelleen keskeisiin Iittala-sarjoihin.

Nomadina Aallon maisemissa

Useisiin Alvar Aallon arkkitehtuurikohteisiin voi tutustua Nomadin opastuksella. Nomadi on älypuhelimen sovellus, joka tarjoaa matkailijan avuksi karttoja, reittejä, tarinoita, kuvia, videoita ja pelillisyyttä.

Itseä kiinnostavan reitin voi valita yhteisöjen tai yritysten Premium-reitistöstä tai paikallistoimijoiden Community-reiteistä. Reittejä voi selata online-muodossa tai ladata mobiililaitteen muistiin offline-tilassa käytettäväksi. Molemmista löytyy useampikin Alvar Aalto -teemainen kävely tai pyöräilyreitti, kuten Sunila – Alvar Aallon arkkitehtuuria Kotkassa, Kierrä kehä vihreä, Aaltoreitti ja Löytöretki Alvar Aallon arkkitehtuuriin Jyväskylässä, Alvar Aaltoa Kouvolassa – Tehtaanmäen asuinalue ja koulu, Alvar Aalto Oulussa ja Aalto-reitti Rovaniemellä.