Diabetes koskettaa yhä useampia

Diabetes puhuttaa. Yli 400 miljoonaa ihmistä sairastaa 1- tai 2-tyypin diabetesta ympäri maailman. Suomessa diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa ihmistä. Suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Diabetesbarometrin mukaan diabetesta sairastavien kokonaismäärän nousu johtuu siitä, että ihmiset elävät nykyään pitempään ja uusia tapauksia diagnosoidaan. Vaikka diabeetikoiden määrä Suomessa ei lisäänny enää hallitsemattomasti, ikääntyvien diabeetikoiden määrä lisääntyy varsin hurjaa vauhtia, Sari Koski kirjoittaa diabetesbarometrissa.

Professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoi Dumppaa diabetes -päätöstilaisuudessa, että varovaisesti arvioiden noin 13 000–15 000 henkilöä saa vuosittain Kelasta uuden lääkekorvausoikeuden tyypin 2 diabetekseen.

Kohonnut riski sairastua

Tiedossa on, että ylipaino, liikunnan puute ja ruokavalio ovat keskeisimpiä tekijöitä tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Mukaan voi laskea myös huonon unenlaadun, tupakoinnin ja stressin. Koska ylipaino on merkittävä 2-tyypin diabeteksen riskitekijä, maailmanlaajuisesti noin 1,9 miljardilla ihmisellä on kohonnut riski sairastua tähän elintapasairauteen.

Suomalaisista tyypin 2 diabeetikoista yli 40 prosentilla on lisäksi vähintään kolme liitännäissairautta, joista yleisimmät ovat verenpainetauti, kohonnut veren kolesteroli ja sydänsairaudet.

Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala muistuttaa, että diabetes on merkittävä valtimotaudin vaaratekijä. Tämä tarkoittaa ateroskleroosia eli valtimoiden kovettumista, joka ilmenee pääasiassa sepelvaltimotautina ja aivoverenkierron häiriöinä.

– Diabeteksen ehkäisy on siis suorastaan elintärkeätä.

Kokeilujen kautta ratkaisuja ennaltaehkäisyyn

Valtioneuvoston kanslia tuki neljäätoista kokeilua, joilla haettiin ratkaisuja torjua tyypin 2 diabetesta, tunnistaa sairastumisvaarassa olevat ja tukea pitkäaikaista elintapamuutosta. Dumppaa diabetes -kokeilujen tavoite oli tuoda tärkeitä oppeja elintapasairauden ennaltaehkäisyyn ja laajempaan elämänhallinnan muutokseen. Kokeiluilla testattiin, millaiset keinot toimivat ja mitkä eivät.

Susanna Lehtimäki korostaa yhteistyön merkitystä väestön ylipainon kampittamisessa.

Yksi kokeiluun valituista oli Satakunnan sydänpiirin järjestämä Verkkopuntari-ohjelma, joka tukee pysyviä elintapamuutoksia. Verkkopuntarin pääteemat ovat ravitsemus, liikunta, voimavarat ja lepo, Satakunnan sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki kertoo.

– Suomessa yli kaksi ja puoli miljoonaa aikuista on ylipainoisia. Meidän tavoitteenamme on vähentää ylipainoa, jotta ihmiset voivat paremmin ja pysyvät terveinä.

Verkkopuntarin toiminta painottuu verkkoon, mutta ohjelma sisältää myös sovitun määrän kasvokkain tapaamisia ohjaajan kanssa.

– Verkkopuntari on itsessään jo tutkittu ja yli 10 vuoden kehityskokemuksen jälkeen hyväksi koettu. Kokeilun avulla laadimme liiketoimintamallin siltä varalta, että Verkkopuntari-toiminta ei jatkossa olisi enää yleishyödyllistä toimintaa. Järjestöillä on paljon osaamista väestön terveyden edistämiseen ja sitä pitäisi ehdottomasti entistä paremmin jatkossa hyödyntää, Lehtimäki summaa.

Laura Teittinen on vakuuttunut, että etävalmennus sopii motivaation luontiin.
– Etävalmennus sopii, asut sitten Inarissa tai Helsingissä.

Myös Etäpalvelu Helmen valmennus painottuu verkkoon.

– Helmi hyvinvointivalmennuksen tarkoituksena oli pysyvien elintapamuutosten oppiminen etävertaisryhmän tuella, Laura Teittinen Etäpalvelu Helmestä kertoo.

– Joukossamme on lähes miljoona esidiabetesta sairastavaa Maijaa tai Mikkoa, Teittinen arvelee.

Kokeilun aloitustapaaminen tapahtui kasvokkain, mutta valmennuksessa ammattilainen ohjasi ryhmää omalta tietokoneeltaan. Kokeiluun osallistui yhdeksän riskiryhmässä olevaa. Teemoina olivat liikunta, ravitsemus ja painonhallinta. Tarkoituksena oli motivoida osallistujat pieneen, mutta pysyvään elintapamuutokseen.

– Motivaation löytäminen ja vahvistaminen olivat keskeistä, Leena Nieminen tarkentaa kokeilun tavoitteita.

Etäpalvelu Helmen kokeilussa kahdeksankymmentä prosenttia saavutti tavoitteensa eli säännöllisestä liikunnasta tuli osa elämää. Kasvisten käyttö lisääntyi ja useat osallistujista kertoivat saaneensa uusia ideoita elintapamuutokseen, muun muassa uni- ja ruokarytmin parantamiseen.

Tutustu Dumppaa diabetes! -kokeiluihin.

Lue myös Hyvä lääkehoito kehittyy apteekin tuella