Eero Hiironen oli puhtaan veden ja luonnon puolestapuhuja

– Eero Hiironen edusti luovaa, peräänantamatonta, ahkeraa ihmislajia ja oli kulttuurin puolestapuhuja, Leena Mursu kirjoitti. – Hiironen teki mittavan elämäntyön niin kuvataiteilijana kuin oman alueensa kulttuurin vaikuttajana. Kulttuuri on kaikkien omaisuuta ja luo perustan ihmisen olemassaololle – jos sitä ei ole, ei ole myöskään kiinnekohtaa omaan taustaan ja minäkuvaan.

Vuonna 1982 Hiironen suunnitteli ja toteutti yhteistyössä arkkitehti Kimmo Levannon kanssa haponkestävästä teräksestä Ylävedet-veistoksen Ähtärin asutuksen muistomerkiksi. Golfkentän lähelle sijoitettu veistos jouduttiin vuosi sitten siirtämään kentän laajentamisen alta Ähtärin keskustaan Ouluveden rannalle. Veistos paljastettiin uudella paikalla kesäkuun 16. päivänä Hiirosen 80-vuotispäivän kunniaksi ja teosta ympäröivä puisto nimettiin Eero Hiirosen puistoksi. Uutinen Hiirosen menehtymisestä tuli heinäkuun lopussa.

Kansakoulunopettajasta taiteilijaksi

Professori, kuvanveistäjä ja taidemaalari Eero Hiironen (1938–2018) oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hän oli Suomen eräs kaikkien aikojen tunnetuin ja tuotteliain kuvataiteilija, jonka yli 450 teosta on esillä julkisissa kokoelmissa ja noin 50 veistosmonumenttia on sijoitettuna eri puolelle Suomea ja maailmaa. Hiirosen vesiaiheisia veistoksia on esillä muun muassa Kotkassa Sapokan vesipuistossa, WeeGee-talon pihalla Espoon Tapiolassa, Helsingin Kuusisaaren Didrichsenin taidemuseon veistospuistossa ja Pieksämäen Naarajärvellä, virastotalo Kanttilan pihalla.

Ylävedet-veistos iltavalaistuksessa. Kuva Liisa Ahokas/Ähtärin kaupunki.

Hiirosen vuonna 1974 perustaman Pirkanpohjan taidekeskuksen tiloissa on koko olemassaolon ajan ollut merkittäviä kotimaisen ja ulkomaisen taiteen näyttelyjä.

Eero Hiirosella oli useita luottamustehtäviä ja -toimia uransa aikana. Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle professorin arvonimen vuonna 1990 ja vuonna 2003 hän vastaanotti Suomi-palkinnon.

Hiirosen pääasiallisena inspiraation lähteenä oli kotoinen sisäsuomalainen järvi. Puhtaan veden merkitys elämän elinehtona edesauttoi Hiirosen luomaan teoksia, jotka kertovat luontomme kauneudesta ja sen haavoittuvuudesta.

– Eeron luennot puhtaan veden merkityksestä tulivat elävästi mieleeni, kun oma kaivo tyhjeni tämän kuuman ja kuivan kesän jälkeen, Leena Mursu kertoi loppukesällä. – Olen parin viikon ajan hakenut ruokaveden eri kohteista ja huomannut, miten vähällä vesimäärällä tulee toimeen, kun sitä on rajoitetusti. Haastankin kaikki sydänihmiset kokeilemaan, miten vähällä vesimäärällä tulee toimeen. Näin on toimittu pakosta vuosisatojen ajan muun muassa Afrikassa ja Aasiassa. Suomen kansallisomaisuuden arvo on mittaamaton ja toivonkin viisautta päättäjiltä, että kansainväliset suuryhtiöt ahneudessaan jättäisivät vesivarantomme rauhaan.

Lue lisää kulttuuriaiheisia juttuja Kulttuuri-osiossa.