Geokätköily on nykyaikaista aarteenetsintää kaikenikäisille
Geokätköilyssä haetaan toisten harrastajien piilottamia geokätköjä, useimmiten puhelimeen asennetun sovelluksen avulla. Geokätköjä on kaikkialla – kaupungeissa, metsissä, puistoissa ja rannoilla. Harrastaja alkaa katsoa ympäristöään aivan uusin silmin.
Olemme harrastaneet geokätköilyä kuusivuotiaan tyttäreni kanssa muutaman vuoden ajan. Halusimme saada ulkoiluun jotakin kiinnostavaa ja vähän jännittävääkin mukaan. Kävelylenkki tai pyöräilyretki muuttuu kätköjen myötä aarteenetsintäseikkailuksi, jossa usein onnistaa. Seikkailuissamme on mukana välillä myös isä, vaari tai mummi.
– Geokätköily on ollut tosi hauska lisä meidän pyöräretkiimme yhdessä tyttären ja tyttärentyttären kanssa. Välillä kätköjen etsintä vaatii notkeutta, jota mummilta ei enää löydy, mutta nuoremmat sitten auttavat, kertoo 73-vuotias Riitta.
Geokätköily sopii ihan kaikille ja on mukava yhteinen eri-ikäisten harrastus.
– Geokätköily on tosi kivaa ulkoilua, toteaa kuusivuotias Inari.
Sovellus auttaa
Meillä kaikilla aikuisilla on puhelimeen ladattuna Geocaching-sovellus. Sovelluksesta avautuu kartta, jossa kätköt näkyvät. Karttaa zoomailemalla voi etsiä kätköjä haluamaltaan alueelta. Kätköä klikattaessa avautuvat kätkön tiedot, mahdollisuus navigoida eli suunnistaa sen luokse ja lopulta kirjata löydetty kätkö lokiin. Kätkön kuvaus ja löytämiseen annettu vihje kannattaa lukea. Näin saa mukavaa tietoa usein myös siitä, miksi kyseinen paikka ja toteutus kätkölle on valittu. Verkkosovelluksen lisäksi myös kätkössä on lokikirja, johon kirjoitetaan päivämäärä ja nimi tai nimimerkki, jolla sovelluksessa toimii. Ei siis riitä, että kätkön näkee olevan jossakin, mahdollisesti hankalassakin paikassa. Kirjaus pitää tehdä kätkössä olevaan lokikirjaan. Kynä kannattaa olla itsellä mukana, aina sellaista ei ole saatu kätköpurkkiin mahtumaan.
Kätköt ovat erikokoisia, pienimmät meidän kohtaamamme ovat olleet noin vanhanaikaisen filmirullakotelon tai litteän tulitikkulaatikon kokoisia, suurimmat A4-kokoisia muovilaatikoita. Erikokoisiin pakasterasioihin törmää usein. Kätkörasia on päällystetty ympäristöön sopivalla värillä, jotta se ei liikaa kiinnitä huomiota. Kätkölle pitäisi pyrkiä menemään niin, että geokätköilyä harrastamattomat, niin sanotut jästit, eivät kätköä huomaa. Aarteenetsintätaitojen lisäksi on hyvä olla myös salapoliisin ominaisuuksia.
Kätköissä saattaa olla niin sanottuja virallisia reissaajia, esineitä, joita voidaan kuljettaa kätköstä toiseen. Me olemme osallistuneet lapsikätköilijöille suunnattujen epävirallisempien esineiden vaihtoihin. Pääsiäismunista saadut yllätykset ja muut pikkuesineet saavat uuden elämän vaihdokkeina. Olemme sopineet, että jos kätköstä saa ja ottaa tällaisen pikkuesineen, pitää sellainen laittaa myös itse tilalle seuraavaa etsijää varten. Kätköretkelle tarvitaan siis kynän lisäksi mukaan muutamia mahdollisia vaihdokkeja. Pieniin kätköihin tällaiset eivät mahdu, mutta ilo on suuri, kun kätköstä paljastuu vähän isompi rasia.
Lomalla kätköjä etsien
Ihan kotimme läheltä löytyvät kätköt on jo haettu. Pyörälenkkien pituutta saakin nykyään mukavasti vähän kasvatettua. Joskus menemme tarkoituksella vähän kauemmas, uudelle alueelle. Myös mökillä, sekä kesälomamatkoilla etsimme kätköjä. Uuteen kaupunkiin on kiva tutustua kävelemällä ja samalla kätköjä etsien.
– Kesäretkellämme Turussa oli mielenkiintoista tehdä koiran kanssa iltalenkki Aurajoen rannoilla ja samalla etsiä aarrekätköjä. Ilman tätä lisäjuttua ei 6-vuotias olisi tainnut tälle kävelylle lähteä. Olemme retkeilleet myös mökkipaikkakunnalla geokätköilyn ansioista paikoissa, joissa muuten ei olisi tullut käytyä. Suosittelenkin kaikille lämpimästi tätä harrastusta, se tarjoaa monia hauskoja hetkiä, kertoo Riitta.
Toistaiseksi olemme käyttäneet maksutonta sovellusta ja kätköjä löytyy siitäkin aivan riittämiin. Nämä kätköt ovat yleensä suhteellisen helposti saavutettavissa. Kätköily tarjoaa kuitenkin mukavaa aivojumppaa kun pohtii, mihin kätkö on tässä kohdassa voitu piilottaa.
– Jotkut kätköt ovat tosi vaikeita ja joskus on tultu uudestaan etsimään, kertoo Inari. Kätköjä on toteutettu monenlaisilla tavoilla. – Puun kääväksi naamioitu kätkö on ollut minusta hauskin.
Sovelluksesta on maksullinen versio, joka mahdollistaa monipuolisemmat, haastavammatkin kätköt ja kätköpaikat. Kätköt saavuttaakseen voi päästä myös ryömimään ja kiipeilemään. Ehkä tyttären kasvaessa siirrymme siihen jossakin vaiheessa. Vielä emme ole tehneet omaa kätköä. Kaikki, joilla on sovellukseen tunnukset, voivat halutessaan piilottaa myös oman kätkön. Ensin kannattaa kuitenkin etsiä riittävästi muiden tekemiä kätköjä, että piilotustekniikat ja muut käytännöt tulevat tutuiksi.
Suomen ladun verkkosivuilta löytyy lisää tietoa geokätköilystä.
- Varusteet kuntoon -osuus tarjoaa paljon tietoa erilaisista laitteista ja mahdollisuuksista etsiä kätköjä.
- Näin aloitat geokätköilyn -osuus kertoo, kuinka ladata Geocaching-sovellus puhelimeen ja aloittaa vastuullinen geokätköilyharrastus.
Innostuneille kätköilijoille löytyy lisäksi tietoa yhteydenpitomahdollisuuksista toisten kätköilijöiden kanssa, geokätköilytapahtumista sekä esitellään Suomen parhaiksi äänestettyjä luontokätköjä.
Lue myös:
Tiina päätti etsiä naurua elämään
Korona-aika ja kotona oleminen kyllästyttivät Tiina Henkolaa. Hän löysi Stand up -komiikkakurssin, joka järjestettiin etänä.