Hengitä tasapainoisemmin

Kun sydän sairastuu, aivot pelästyy. Sairaus tuo keholle ja mielelle viestejä uhasta, jotka houkuttavat esille pelkoja.

Psykofyysiseen hengitysterapiaan erikoistunut psykologi, psykoterapeutti Minna Martin on pari vuosikymmentä ohjannut asiakkaita hengittämään tasapainoisemmin ja kirjoittanut hengityksen terveyshyödyistä useita kirjoja. Kun hengitys virtaa, ihminen saa happea – voimaantuu ja vahvistuu.

– Kun hengitys löytää luonnollisen rytminsä, se vahvista terveyttä ja hyvinvointia. Epätasapainoiseen hengitykseen liittyy monia fyysisiä tuntemuksia, kireyksiä ja jäykkyyksiä, Martin taustoittaa syitä hengityksen tasapainottamiselle.

– Esimerkiksi pelot virittävät liikaa kehoa ja mieltä silloinkin, kun näitä tunteita ei tiedosta. Taidot ja keinot rauhoittaa itseä ovat tärkeä osa hyvinvoinnin vaalimista ja sydämen jaksamista, muistuttaa Martin.

Lisää hyvinvointia, laske kierroksia

Virtaava ja tasapainoinen hengitys palauttaa kehoa ja mieltä työn, sekä arjen askareista.

– Kun kyky kuunnella itseä tarkemmin kehittyy, turvallisen ja tasapainoisen olon luominen vahvistuu. Kehotietoisuus kasvaa vain säännöllisellä harjoittelulla. Ihminen oppii uusia taitoja nopeammin ja kyky jäsentää opittua kasvaa. Taidot vastata omiin tarpeisiin kasvavat ja kyky olla kuulolla niin oman hyvinvoinnin kuin ylirasittumisen suhteen vahvistuu. Itsensä kuuntelemisessa kyky rauhoittua on keskeinen taito. Itsetarkkailulla ei ole tarkoitus lisätä huolia ja lietsoa pelkoja, vaan tähdätä aitoon itsesäätelykykyyn – taitoon tunnistaa ja säädellä tunteitaan kohti tilanteeseen sopivaa toimintaa ja asioiden aikaansaamista, kannustaa Martin.

Hengityksen avulla helpottuvat lisäksi lihasjumit ja kireydet. Siksi monia liikkeitä tehdään hengityksen tahtiin niin, että sisäänhengityksellä venytykselle tulee ojennusvaihe. Lempeämpi tapa hengittää kireyksiä pois kehosta, on hengittää ulos kireyden kovimmassa kohdassa.

Helpota ja rauhoita oloa, hengittäen

Hengityksen yksi tärkeä tehtävä on rauhoittaa hermostoa ja tuoda viestejä keholle ja mielelle siitä, että kaikki on nyt hyvin. Kun hermosto rauhoittuu, mieli tasoittuu ja tyyntyy. Tämän seurauksena ihmisen reagoi vähemmän ja palautuminen, sekä unet paranevat. Elimistöä rauhoittavan hermoston osan vaikutus heijastuu kaikkien elimien toimintaan. Siksi sitä kannattaa hengityksen avulla edistää.

– Kun ihminen on hermostollisesti lepotilassa, uloshengityksen jälkeen syntyy rauhallisia taukoja ennen sisäänhengitystä. Niissä hengityslihakset, keuhkot ja sydän saavat tarvitsemaansa lepoa. Hengitys tukee myös kehon dynaamista liikettä, eli on tarkoituksenmukaisesti rytmitettyä, jolloin liikkuessa ei tarvitse pidättää hengitystä eikä puuskuttaa ylihengitystilassa, Martin tietää.

Harjoitus: Rauhoita oloa

Asetu paikalleen.
Laita käsi rinnan päälle ja toinen käsi vatsan päälle.
Kuuntele hengityksen rytmiä.
Hengitä nenän kautta sisään ja ulos.
Sano mielessä sisäänhengityksen aikana ”annan” ja
uloshengityksen aikana ”olla”.
Toista kunnes hengitys tasoittuu ja olo rauhoittuu.

Tunnista epätasapainoinen hengitys

Jokin alla olevista oireista voi viestiä hengityksen epätasapainosta:

• Hengenahdistus
• Huimaus
• Kireys rinnassa
• Kyvyttömyys hengittää syvään
• Kylmät kädet tai jalat
• Nopea ja syvä hengittäminen
• Näön hämärtyminen
• Pistelyn tunne sormissa
• Rintakipu
• Jäykkyyttä suun seudulla, sormissa, tai käsivarsissa

Hengitys on lihastyötä

Keuhkojen lisäksi hengitystä avustavat rintakehän kylkivälilihakset, niska-hartiaseudun apuhengityslihakset ja vatsalihakset.
Vatsalihakset tehostavat uloshengitystä työntämällä vatsan sisäelimiä ylöspäin.

Lue myös:

Parempaa unta – vinkkejä arkeen: Kärsitkö sinä univaikeuksista? Nukahtaminen on vaikeaa tai uni katkonaista. Et ole yksin. On arvioitu, että joka kolmas suomalainen kärsii jonkin­laisesta univaikeudesta tai unettomuudesta.

Mindfulness-harjoitus 7 minuuttia (Youtube). Mindfulness-harjoitukset ovat huomion suuntaamisharjoituksia, joissa tietoisesti kiinnitetään huomio omaan hengitykseen ja kehon tuntemuksiin.