Kehorauha kuuluu kaikille – tarvitaan muutosta painopuheeseen

Media nostaa esiin lihavuuden terveys- ja talousvaikutuksia usein kärjistävin otsikoin. Vaikka uutisoinnin tarkoituksena saattaa olla kiinnittää huomiota lihavuuden hoidon vähäiseen resurssointiin terveydenhuollossa, se ei tue kenenkään painonhallintaa. Päinvastoin – se voi lisätä syyllisyyden ja häpeän tunteita sekä vahvistaa lihavuuteen liitettyjä negatiivisia stereotypioita eli lihavuuden stigmaa.

Psykologi Katarina Meskanen taustoittaa:

– Kun uutisoidaan väestötason tutkimustuloksia lihavuudesta ongelmakeskeisesti, yksilö on se, joka kantaa siitä syntyvän häpeän. Uutisoinnissa pitäisi penätä ennemmin resursseja lihavuuden asianmukaiseen hoitoon ja ihmistä arvostavaan kohtaamiseen terveydenhuollossa.

Kehon kommentointi rikkoo yksityisyyden

Lihavuudesta kertova uutisointi voivat saada ihmiset ajattelemaan, että muiden kehoihin ja painoon on oikeutettua puuttua tai ottaa kantaa. Meskasen mukaan kenenkään keho ei kuulu muille:

– Kenelläkään ei ole lupa arvottaa tai kommentoida toisten ihmisten kehoa tai kokoa millään tavalla. Kaikilla on oikeus olla rauhassa kehonsa kanssa ilman paineita muuttaa sitä. Jokaisen pitäisi voida luottaa siihen, että ei tule tuomituksi tai syrjityksi.

Edelleenkin elää sitkeästi ajatus, että keho on ikään kuin julkista omaisuutta, ja sen ulkonäköä ja ominaisuuksia saa vapaasti arvioida ja kommentoida, niin kasvokkain kuin verkossakin. Kielteiset kommentit voivat kuitenkin aiheuttaa syviä ja pysyviä haavoja.

– Pyytämättä annetut kommentit kehosta ylittävät henkilökohtaisen rajan ja lisäävät häpeän tunnetta. Häpeä saa ihmisen käpertymään ja suojautumaan. Jatkuva varuillaanolo, häpeä ja pelko paljastumisesta vievät valtavasti energiaa.

Tämä voi näkyä niin, että lihava ihminen ei koe kehoaan huolenpidon arvoiseksi, mikä voi paradoksaalisesti johtaa epäterveellisiin elintapoihin. Pelko epäasiallisesta kohtelusta saattaa myös estää hakeutumasta terveydenhuollon avun piiriin ja saa vähättelemään oireitaan tai omaa tilannettaan.

Moni sortuu arvostelemaan ja mollaamaan omaa kehoaan ääneen. Mutta samalla jää huomaamatta, että negatiivinen kommentointi vaikuttaa kaikkiin ympärillä oleviin ja rikkoo heidän yksityisyyttään.

– Kommentilla tulee määritelleeksi, mikä on ok ja mikä ei. Tämä saa ihmiset arvioimaan omaakin kehoaan kriittisesti, Meskanen tarkentaa.

Ja toisaalta, kun ihastellaan ääneen laihtunutta kehoa, se voi vahvistaa käsitystä siitä, että vain hoikempi vartalo on tavoiteltava ja hyväksyttävä. Näin lihavuuden stigmaa pidetään yllä.

– Hoikistumista ihaileva kommentti pitää sisällään sen tulkinnan, että ihminen ei ollut huomion arvoinen aikaisemmin. Se myös aiheuttaa pelon siitä, jos lihookin takaisin.

Nykyään tiedetään, että kehon ja painon kommentointi ei ole oikein. Ei, vaikka kyseessä olisi julkisuuden henkilö.

Jokaisella on oikeus kehorauhaan

Meskanen ymmärtää, että toisen kehon ja painon kommentointi tai neuvojen tarjoaminen voivat syntyä halusta huolehtia.

– Usein tämä keino on vain hirvittävän väärä. Varsinkin kasvavan lapsen keho pitäisi ehdottomasti jättää rauhaan. Sen sijaan lapselta voi kysyä koulupäivistä, kavereista ja kiinnostuksen kohteista.

Jos huomaa, että toinen on pahoittanut mielensä omista kommenteista, on paikallaan pyytää anteeksi.

–Anteeksi on hyvä antaa myös itselleen, jos on ymmärtämättömyyttään toiminut väärin.

Meskanen pitää ulkonäköön ja kokoon liittyvää kehorauhaa jokaisen oikeutena. Jokaisen olisi tärkeää sallia se myös itselleen. Moni painon kanssa kamppaileva arvostaa muiden kehoja, mutta ei omaansa. Oman kehon arvottamaton havainnoiminen tai ainakin aktiivisen vihanpidon lopettaminen voi olla alku oman kehon hyväksymiseen.

On hyvä muistaa, että yritysmaailmassa joku aina hyötyy siitä, että ihmiset ovat tyytymättömiä kehoonsa, suuntaan taikka toiseen. Trendit aaltoilevat ja media vie ajatuksiamme eri suuntiin.

– Lihavuusongelmia julistavat otsikot eivät palvele kenenkään etua. Paino-ongelmia ei voi myöskään typistää valinnoiksi lautasella tai itsekurikysymykseksi. Kun ihminen elää omaa päivittäistä arkeaan, hän tekee satoja pieniä päätöksiä päivässä liittyen hyvinvointiinsa. Niihin vaikuttavat muun muassa jaksaminen, unen laatu ja määrä, työn ja vapaa-ajan suhde, ihmissuhteet ja mielen hyvinvointi, painottaa Meskanen.

Terveys tai sairaus ei liity yksiselitteisesti siihen, miltä ihminen näyttää tai minkä kokoinen hän on. Hyvinvoinnistaan voi huolehtia painosta riippumatta.

Meillä jokaisella on oikeus olla rauhassa kehonsa kanssa ilman ulkopuolista painetta sen muuttamiseen. Nyt on aika antaa kaikille ja kaikenlaisille kehoille turvallinen tila.

Näin turvaat kehorauhaa – omaa ja toisten:

• Tunnistan painoon liittyvät omat ennakkoluuloni ja pyrin purkamaan niitä.
• En arvota ihmisiä kehon koon, muodon tai ulkonäön perusteella.

• En tee oletuksia terveydestä tai elämäntavoista kehon perusteella.
• En kommentoi omaa enkä toisten kehoja – en painoa, ulkonäköä tai muutoksia.

• En puutu kenenkään painoon tai ulkonäköön.

• Sallin itselleni kehorauhan, en arvostele tai vertaa itseäni muihin.
• Suhtaudun kriittisesti painokeskeiseen uutisointiin.

• Muistan, että jokaisella on oikeus olla kehossaan – juuri sellaisena kuin on.

Tutustu Sydänliiton Kehorauha-sivuihin.

Artikkelin asiantuntijana Katarina Meskanen, PsM, kliininen psykologi, psykoterapeutti