Leena Marsion sydämellä on aineettoman kulttuuriperinnön elämä
Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio kertoo, mitä on elävä perintö.
Elävä perintö on läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa, sitä siirretään sukupolvelta toiselle ja se on tärkeä osa ihmisten identiteettiä. – Se voi olla vaikka suullista perinnettä, käsityötaitoja, luontoon liittyvää tietotaitoa, ruokia, leikkejä tai juhlaperinteitä.
Perinteen kantajia olemme me jokainen, yksin ja yhdessä.
– Perinteet siirtyvät perheissä, kouluissa, kaveripiireissä. Se tapahtuu parhaiten kuin perinteitä harrastetaan: vietetään joulua, kudotaan mattoja, opetetaan lapsille erätaitoja ja kerrotaan tarinoita.
Koska perinteet ovat joutuneet uhanalaisiksi mm. kriisien, muuttoliikkeen ja yhtenäistymispaineitten myötä, niiden menettämisriskiin on havahduttu Unescoa myöten. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tuli Suomessa voimaan keväällä 2013. Keskiössä on perinteiden vaaliminen.
Suomalaiset eivät ole tässä asiassa yksin ja ainoina:
– Kautta maailman on koettu, että elävästä perinnöstä on pidettävä ääntä, Leena Marsio tietää. – Jo 172 maata on lähtenyt mukaan Unescon sopimukseen. Ytimessä on näkyvyyden tuominen aineettomalle kulttuuriperinnölle ja keskustelun herättäminen suojelemisesta.
Hän muistuttaa, että vastuu perinteiden välittämisestä on ihmisillä itsellään. Myös poliittisilla päätöksillä on merkitystä: miten esimerkiksi käsityötaidot näkyvät peruskouluissa, sirkus yliopistotasolla tai luonnonperinteet museoissa.
Suomessa perinteitä tehdään näkyväksi Museoviraston johdolla kaikille avoimen, osallistavan Elävän perinnön wikiluettelon avulla. Vuodessa esimerkkejä on kertynyt yli 80 sadalta eri taholta. Nyt on mahdollista hakea omaa perinnettä mukaan kansalliseen luetteloon.
– Tärkeää on tuoda esiin perinteiden moninaisuutta: isoja kansallisia, paikallisia pieniä sekä niiden muunnelmia. Ei ole perinteen oikeita tai vääriä muotoja, painottaa Marsio. – Myös romanien lauluperinne, saamelaisten käsityöperinne sekä afrikkalainen tanssi ja musiikki ovat osa tämän päivän elävää perintöä Suomessa. Nämäkin löytyvät wikiluettelosta.