Liikunta on olennainen osa sepelvaltimotaudin hoitoa

Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa sepelvaltimotautia pahentaviin riskitekijöihin ja jopa hidastaa sairauden etenemistä. Liikunnan aloittaminen kannattaa aina.

1. Liikunta parantaa sydämen pumppaustehoa ja rasituksen sietokykyä. Se alentaa lepoverenpainetta ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta lisää veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta.
2. Kestävyysliikunnasta on hyvä huolehtia päivittäin. Liikuntamuodoiksi sopivat esimerkiksi kävely, luonnossa liikkuminen, sauvakävely, tanssi ja erilaiset pallopelit. Kannattaa suosia liikuntamuotoja, joista itse pitää. Kohentunut kestävyyskunto keventää arkea, ja on helpompi liikkua pidempään
3. Päivittäisen liikunta-annoksen voi koota useasta lyhyestä liikuntatuokiosta. Jos kunto on päässyt heikentymään, on hyvä aloittaa maltillisesti. Kunnon kohentuessa kannattaa liikuntaa lisätä 30–60 minuuttiin päivässä. Liikunnaksi voi laskea arkisen liikkumisen, kuten esimerkiksi työmatkakävelyn tai pihatyöt ja kaiken kestävyysliikunnan.
4. Liikkuessa saa ja on hyväkin hengästyä. Liikunta on teholtaan sopivaa, kun se on oireetonta, ei uuvuta ja olo on jälkeenpäin virkistynyt. Hengästyminen kuuluu liikuntaan ja on sitä voimakkaampaa mitä rasittavampaa liikunta on. Hengenahdistus tuntuu ahdistavalta, ei helpota levossa eikä kuulu liikuntaan.
5. Lihasvoimasta on hyvä huolehtia vähintään kaksi kertaa viikossa. Harjoittelussa kannattaa keskittyä isojen, toimintakyvyn kannalta tärkeiden lihasten kuten alaraajojen lihasten vahvistamiseen. Hyvä lihasvoima helpottaa arjen askareista selviytymistä ja sen merkitys korostuu ikääntyessä.

Lue myös:

Joogasta virtaa kaamokseen

Sydäniskuri pelasti Heidin hengen

Sydänmerkin hävikkivinkki: yrttiöljy