Liikuntasuhdetta etsimässä
Liikuntasuhde kuvaa liikunnan asemaa elämässä. Oman liikuntasuhteen tietoinen tarkastelu voi auttaa elämän käännekohdissa ja tilanteissa, joissa joutuu etsimään uutta suuntaa liikkumiseen. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän on mahdollista löytää myönteisiä liikkumisen kokemuksia.
On kaunis talvipäivä ja täydellinen keli hiihtoretkelle. Auringonpaiste hellii hiihtäjiä, ja vastaantulijoiden hymyt paljastavat, että en ole ainoa nautiskelija. Hieman yllättäen muistot lapsuuden hiihtoretkiltä palautuvat mieleeni.
Meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen liikuntahistoriamme, jonka kautta olemme päätyneet tapaamme liikkua tai olla liikkumatta. Erilaiset liikkumisen kokemukset vaikuttavat siihen, millainen suhde meillä on liikkumiseen sekä tapaamme nähdä ja sanoittaa suhdettamme.
Eri elämänvaiheissa liikunta-aktiivisuus ja ylipäänsä liikunnan merkitys voi muuttua useaan otteeseen. Liikuntamme voi olla monenlaista arjen aktiivisuudesta urheiluun.
Liikuntasuhde muotoutuu läpi elämän
Suhde liikuntaan muotoutuu erilaisten sosiaalisten, persoonallisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutuksesta. Liikuntasuhde tarkoittaa yksinkertaisesti ihmisen suhdetta liikuntaan. Suhde voi olla myönteinen, kielteinen tai jotakin siltä väliltä. Suhteen keskiössä on yksilö ja hänen biologiset ja persoonalliset tekijät, asenteet, motivaatio ja tavoitteet. Nämä ohjaavat liikuntatottumuksiamme ja valintojamme. Jokaisella on jonkinlainen suhde liikuntaan, ja eletty elämä muovaa suhdetta. Usein suhde liikuntaan säilyy samanlaisena, vaikka liikunta-aktiivisuus ja ylipäänsä liikunnan asema elämässä voi muuttua.
Myönteinen liikuntasuhde ja käsitys itsestä liikkujana johdattavat liikunnan pariin ja päin vastoin. Aktiivisesti liikuntaa harrastavilla on todennäköisesti useita liikuntaan kannustavia tekijöitä. Vastaavasti vähän liikkuville kasautui liikuntaa hankaloittavia ja estäviä tekijöitä. Liikuntakokemukset vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä annamme liikkumiselle.
Liikuntakokemukset rakentavat kuvaamme liikkujina
Käsitys itsestä liikkujana muotoutuu läpi elämän. Omaksumme elinympäristön arvoja, käyttäytymismalleja, tietoja ja tapoja.
Käsitys omasta liikunnallisuudesta, taidoista tai fyysisistä ominaisuuksista muotoutuu vuorovaikutuksen seurauksena. Lapsuuden liikuntakokemukset vaikuttava siihen millaisena liikkujana koemme itsemme. Perhe ja vanhemmat toimivat suunnan näyttäjinä omalla esimerkillään. Opimme liikuntaan liittyviä asenteita, taitoja ja malleja lähipiiriltämme. Aikuisena toimimme itsekin suunnannäyttäjinä seuraaville sukupolville. Myöhemmin muu elinympäristö ja myös median vaikuttavat käsityksiin.
Liikkuminen on aina kehollinen kokemus. Se miten suhtaudumme kokemukseen, on yhteydessä käsitykseemme itseen, osaamiseen, taitoihin ja fyysisiin ominaisuuksiin.
Kokemus kehollisuudesta muuttuu iän ja elämäntilanteen mukaan. Lapsuuden kuperkeikkakokemus saattaa poiketa keski-ikäisen kokemuksesta. Myös terveydentilassa tapahtuneet muutoksen, kuten sairastuminen, oireet, kipu tai tapaturmat, voivat vaikuttaa liikkumiseen ja kokemukseen liikunnasta. Nämä voivat vaikuttaa liikkumiseen. Joudumme opettelemaan uudenlaisia tapoja liikkua.
Millainen on sinun polkusi liikunnan pariin?
Erilaiset elämänkokemukset vaikuttavat siihen millainen suhde meillä on liikuntaan ja millaisia merkityksiä liitämme liikuntaan. Teemme liikuntaan liittyviä valintoja oman liikuntasuhteemme perusteella. Pohdi hetki omaa suhdettasi liikuntaan ja liikuntahistoriaasi. Millaisia havaintoja teit?
Liikuntahistoria. Millaisia muistoja, tapahtumia tai käännekohtia tunnistat elämän varrelta?
Suhde liikuntaan. Millainen on sinun suhteesi liikkumiseen? Mitkä asiat, tapahtumat, tahot tai henkilöt ovat vaikuttaneet sinun liikuntaasi liittyviin käsityksiisi ja mieltymyksiisi?
Liikunnan merkitykset. Mitä liikunta merkitsee sinulle? Millaisia kannustavia tai hankaloittavien tekijöitä tunnistat elämässäsi.
Myönteiset merkitykset vahvistavat suhdetta liikuntaan
Liikkumiseen liittyy erilaisia merkityksiä, myönteisiä ja kielteisiä. Merkitysten pohjalta syntyy pysyvämpiä asenteita ja tapoja liikuntaa kohtaan. Merkitykset määrittelevät liikuntasuhdetta ja sitä millainen painoarvon liikunnalla on suhteessa elämän muihin osa-alueisiin. Osalle liikunta on tarpeetonta ajan haaskausta ja toisille liikunta antaa sisältöä elämään. Merkitykset vaikuttavat siihen, miten yksilö suhtautuu liikuntaan, miten liikunta näkyy hänen arjessansa.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että mitä useampia myönteisiä merkityksiä henkilö liittää liikuntaan, sitä enemmän hän todennäköisesti liikkuu. Terveys ja hyvinvointi, sosiaalisuus ja rentoutuminen ovat yleisimpiä suomalaisten liikuntaan ja urheiluun liittyviä merkityksiä läpi elämän nuoruudesta eläkeikään.
Liikunnan tuottama ilo on yhteistä lähes kaiken ikäisille. Lapset voivat pomppia trampoliinilla tuntikausia pelkästä ilosta. Innokas puutarhuri työskentelee puutarhassaan nauttien aikaansaannistaan. Liikunta on monelle keino terveydestä ja kunnosta huolehtimiseen. Liikunnalla on virkistävä ja rentouttava merkitys. Itsensä kehittäminen, kilpaileminen ja menestyksen tavoittelu ovat tärkeitä merkityksiä. Osa nauttii fyysisen ponnistelun tuottamasta hyvän olon tunteesta. Eri liikuntalajit innostavat liikkumaan; liikunta- ja lajitaitojen oppiminen, tekniikan harjoittelu ja taidoissa kehittyminen. Liikunta on myös keino itsensä ilmaisemiseen. Kaverit, liikunta- ja peliporukat tai urheiluseurat kannustavat liikkumaan. Unohtamatta kilpaurheilun seuraamisen merkitystä elämän rikastuttajana.
Hiihtolenkkini on päättymässä. Pidän fyysisen ponnistelun tuottamasta hyvän olon tunteesta. Koen surua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Vähälumiset talvet pakottavat etsimään uusia tapoja liikkua. Toisaalta tunnistan, että olen se isovanhempi, joka on hankkinut jalkapallon lapsenlapselle. Ehkä löydän uusia merkityksiä lasten kanssa liikkumisesta. Aivan varmasti saan iloa touhutessani lasten kanssa.
Lue Kirsi Airoksen blogi Sohvaperunasta kuntoilijaksi ja takaisin – ajatuksia liikkeestä